Jassu.fi

Helmikuussa käynnistämäni prosessi on nyt saatettu Helsingin Hallinto-oikeuden toimesta päätökseen – päätös perustui lakiin (niinkuin sen kuuluukin), joten valitukseni meni läpi. Tämä on nyt omien laskujeni mukaan kai kymmenes harrastajan voittama tapaus samasta aiheesta.

Poliisin päätös käyttää sisäasiainministeriön kiertokirjettä lakia korkeampana dokumenttina kaatui odotetusti. Helsingin hallinto-oikeus toteaa päätöksensä perusteluissa:

Ampuma-aselain 53 §:n 1 momentin mukaan hallussapitolupa annetaan toistaiseksi, jollei sitä erityisestä syystä ole annettava määräajaksi.

Ampuma-aselaista annetun hallituksen esityksen (HE 183/1997 vp) 53§:n 1 momenttia koskevien yksityiskohtaisten perustelujen mukaan hallussapitolupa olisi pääsääntöisesti annettava toistaiseksi voimassa olevana. Ertityisestä syystä hallussapitoluvan voisi kuitenkin antaa määräaikaisena. Tämä voisi olla perusteltua muun ohella silloin, kun kyseessä on luvansaajan ensimmäinen ampuma-ase.

Poliisilaitos on myöntänyt N.N:lle kymmenen vuoden määräaikaiset hallussapitoluvat <aseiden tekniset tiedot poistettu> perustellen päätöstään sisäasiainministeriön 29.9.2008 antamalla ohjeella. Poliisilaitoksen päätöksen perusteluissa ei ole esitetty ampuma-aselain 53 §:n 1 momentissa erityistä syytä ampuma-aseen hallussapitolupien antamisen määräaikaisuudelle. Näin ollen poliisilaitoksen päätös on kumottava ja asia palautettava sille uudelleen käsiteltäväksi.

Ensimmäinen erä on nyt siis voitettu, seuraavaksi pitää asioida poliisin kanssa uusien lupakorttien saamiseksi jotta saadaan nekin hoidettua oikeilla merkinnöillä oleviksi…

Toivoa vain sopii että jossain vaiheessa näiden lainvastaisten ohjeiden käyttö lopetetaan ja sitä myöten kunniallisten harrastajien kyykytyskin vähenee.

Helsingin Hallinto-oikeus on eilen antanut ensimmäisiä päätöksiään asiassa, josta itsekin olen samaan tuomioistuimeen valittanut. Kyseessä ovat siis nämä sisäministeriön ohjeen mukaisesti myönnetyt määräaikaiset ”käsiaseiden” hallussapitoluvat, jotka olisi nykyisen lain mukaan pitänyt antaa toistaiseksi voimassaolevina.

Oikeuden päätös oli mannaa korville, aseluvistaan valittanut henkilö nimittäin voitti casen! Tämähän sinänsä ei kerro vielä mitään muista päätöksistä, eikä sano sitä että oma valitukseni käsiteltäisiin samoin, mutta osoittaa kuitenkin ihailtavasti sen, että hallinto-oikeus pohjaa tässä tapauksessa ainakin päätöksensä lakiin, eikä mihinkään pikaisesti kirjoitettuun (lain kanssa ristiriidasssa) olevaan ohjeeseen.

Perusteluina tapauksessa hallinto-oikeus on linjannut aivan oikein että ”päätöksen perusteluissa ei ole esitetty ampuma-aselain 53 §:n 1 momentissa tarkoitettua erityistä syytä hallussapitoluvan antamisen määräaikaisuudelle” – perusteena alunperin lupakäsittelyssä oli siis käytetty ainoastaan tuota ministeriön ketjukirjettä, joka ei voi lakia alempana dokumenttina kävellä itse lain yli. Toistan hieman itseäni ja lainaan valituskirjelmää koskevaa kirjoitustani :

Suomen Perustuslaki määrittää pykälässä 107:

Jos asetuksen tai muun lakia alemmanasteisen säädöksen säännös on ristiriidassa perustuslain tai muun lain kanssa, sitä ei saa soveltaa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa

asiaa käsitellään myös pykälässä 2:

Julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia.

Omien valitusten päätöksiä odotan valmistuvaksi tässä parin kuukauden sisään, sitten näkee mitenkä asiaa on tuossa tapauksessa tulkittu.

Loppukevennyksenä laitettakoon video, joka osuvilla teksteillään kiteyttää aika hyvin ampuma-aseharrastajien keskuudesta aistittavia tuntoja nykytilasta:

Sain jo melkein kuukausi sitten vastineen Itä-Uudenmaan poliisilaitokselta, sekä Lääninhallituksen poliisiosastolta Hallinto-oikeudelle tekemääni valitukseen – ensimmäinen oli ihan perusasiallinen mutta jälkimmäinen vastaus oli sama paperi mikä on lähetetty jokaiselle heidän alueella valituksen tehneelle – omalla kohdallani tuossa ei edes vastattu siihen asiaan mistä valitin.

Jotenkin tuntuu oudolta että poliisi ei ymmärrä hallintolakia / perustuslakia. Sielläkun määritellään se, että lakia alemmalla ohjeella ei voi säätää lain kanssa ristiriitaisia asioita. Tästä esimerkkinä Ampuma-aselaki ja sen 119§ määrittelee sisäministeriölle ne oikeudet, joista se voi päättää tai antaa lupaviranomaista sitovia ohjeita. Oikeuksiin ei kuulu jonkin tietyn aseluokan määritteleminen luvan myönnössä vain määräaikaisiin lupiin perustuvaksi pääsäännöksi kategorisesti. Sisäministeriö ei voi täten kumota ampuma-aselain pääsääntöä jonka mukaan luvat on myönnettävä toistaiseksi voimassa olevina. Tällaisesta kategorisesta luokittelusta ei voida määrätä lakia alemmalla kiertokirjeellä jo perustuslakiin nojaten.

Lupaviranomainen on selvästikin käsittänyt tilanteen väärin. Ohje, oli se minkälainen hyvänsä, ei määritelmällisesti voi olla lain yläpuolella tai sisältää lainvastaisia tulkintoja asioista ja periaatteista, jotka on lain, perustuslain sekä lakiehdotuksen perusteluosion kautta jo toisin yksilöity.

Annoin vastineeni näihin kirjeisiin ja toimitin ne määräaikaan mennessä Hallinto-oikeuteen – nyt sitten varmaan odotellaan kuukausia että prosessi etenee.

Voi tosin olla että saan toisenkin prosessin tässä aikaiseksi, koska kävin hakemassa pari viikkoa sitten uuden pistooliluvan taas, joka sekin tuli lainvastaisen ohjeen mukaisesti 10v määräajaksi.

Pari viikkoa sitten pohdiskelin valittaisinko Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen minulle antamista määräaikaisista aseluvista hallinto-oikeuteen ja päätös kaartui valituksen puolelle – tänään sitten kärräsin aamulla paperit Pasilaan.

Tutkiskelin sekä ampuma- että perustuslakiamme ja konsultoin asiantuntijoilta tietoa ja suhteellisen selkeästi näin että valitukselle oli aihetta. Taustaa:

Pääasiassa siis pyydän hallinto-oikeutta palauttamaan asian oikaistavaksi, itse oikeusastehan ei muuta suoranaisesti päätöksiä vaan palauttaa ne viranomaiselle muutettavaksi. Vaatimus tarkemmin koskee Itä-uudenmaan poliisilaitoksen tekemiä määräaikaisia lupapäätöksiä jotta hallussapitoluvat saataisiin ampuma-aselain mukaisesti muutettua toistaiseksi voimassa olevaksi.

Itä-uudenmaan poliisilaitos on myöntäessään ostoluvan kyseisille pistooleille asettanut lupaan ehdon, jonka mukaan saatava hallussapitolupa on voimassa määräajan 10 vuotta myöntöpäivästä lukien .

Ampuma-aselaki vuodelta 1998 kuitenkin lähtee siitä pääperiaatteesta että hallussapitolupa tulee myöntää toistaiseksi voimassa olevana, jollei sitä erityisestä syystä ole myönnettävä määräaikaisena.

Ampuma-aselain 53§ kertoo seuraavaa:

Hallussapitoluvan voimassaoloaika ja lupaehdot
Hallussapitolupa annetaan toistaiseksi, jollei sitä erityisestä syystä ole annettava määräajaksi.

Hallituksen esityksessä ampuma-aselaiksi HE 183/1997 ko. lainkohtaa selvennetään määräaikaisuuden perusteista seuraavalla tekstillä:

53 §. Hallussapitoluvan voimassaoloaika ja lupaehdot.
1 mom. Ampuma-aseen pysyvään hallussapitoon oikeuttava hallussapitolupa annettaisiin tavallisesti luvan voimassaoloaikaa rajoittamatta. Hallussapitolupa olisi siten pääsääntöisesti annettava toistaiseksi voimassa olevana. Erityisestä syystä hallussapitoluvan voisi kuitenkin antaa määräaikaisena. Tämä voisi olla perusteltua muun ohella silloin, kun kyseessä on luvansaajan ensimmäinen ampuma-ase. Jos luvan hakija ei kykene tarkoin selvittämään aseharrastuksensa laatua ja aktiivisuutta, lupahakemus tulisi yleensä hylätä, koska lakiehdotuksen 45 §:n 2 momentissa tarkoitetut lupaedellytykset eivät tuolloin täyttyisi. Tapauksissa, joissa luvan hakijan antama selvitys aseharrastuksestaan ei täysin tyydytä lupaviranomaista, luvan antaminen määräaikaisena voisi olla kuitenkin perusteltua.

Lupaa haettaessa on selvitetty muun ohella tarkoin harrastuksen kohde ja aktiivisuus, eikä hakija ei ole lain sanan tarkoittama vasta-alkaja eikä kyseessä ole myöskään ensiaseen hankinta. Hakijalla on entuudestaan vastaavia pistooleita, vastaavaan käyttötarkoitukseen, jotka on myönnetty voimassa olevan aselain aikana ja joiden ominaisuudet ovat vastaavat kuin haettujen lupien kohteina olevissa aseissa. Lisäksi hakijalla on jo ennen näitä lupia 4 kpl erilaisia ampumaharrastusaseita, jotka lippaan kapasiteetin ja tulivoiman osalta ovat suurempia kuin hakemuksen kohteena olevat ampuma-aseet ja näiden haluussapitoluvat ovat kaikki myönnetty saman poliisilaitoksen taholta toistaiseksi voimassa olevina.

Suomen Perustuslaki määrittää pykälässä 107:

Jos asetuksen tai muun lakia alemmanasteisen säädöksen säännös on ristiriidassa perustuslain tai muun lain kanssa, sitä ei saa soveltaa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa

asiaa käsitellään myös pykälässä 2:

Julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia.

Itä-uudenmaan poliisilaitos ei ole esittänyt määräaikaisuuden perusteeksi mitään sellaista seikkaa, joka perustuu voimassa olevaan ampuma-aselakiin, hallituksen esitykseen ampuma-aselaista tai siihen liittyviin asetuksiin tahi sisäministeriön toimintavallassa oleviin, asetuksista ja laeista johtuviin päätöksiin. Itä-uudenmaan poliisilaitos on määräaikaisessa lupapäätöksessään vedonnut vain sisäministeriön ohjeeseen SM Dno/2008/1009 kirje 29.09.2008, joka määräaikaisuden perustetta arvioitaessa ja viranomaista sitovana ohjeena on lainvastainen.

Katson että vedoten sekä perustuslakiin että voimassaolevaan ampuma-aselakiin on Itä-Uudenmaan poliisilaitos virheellisesti jättänyt myöntämättä hakeamiani lupia toistaiseksi voimassaolevina ja pyydän tähän Hallinto-oikeudelta nyt oikaisua.

Paperit on tosiaan nyt jätetty ja ystävällinen neitihenkilö kirjaamossa kertoi käsittelyajan olevan lähes vuoden, joten nyt sitten vaan odotellaan 🙂

Kävin viime viikolla poliisin luona haastattelussa, koska olin hakenut viittä uutta aselupaa ja uusien säännösten mukaan kaikki käsiaseiden hakijat pitää joka kerta haastatella. Itse haastatteluprosessi ei ollut kummoinen, kaksi poliisia jututtivat minua 15min, tsekattiin yhdessä hakemukset läpi ja kerroin vielä suullisesti kaikille aseille käyttötarkoitukset (jotka oli kirjallisesti jo hakemuksissa). Haastattelu hoitui asiallisesti niinkuin se näin kilpaurheilijan kanssa pitäisikin tapahtua, liitteinä oli asianmukaiset harrastuspäiväkirjat sekä toki kauden 2008 kilpailutulokset, mukaanlukien mm SM-kisojen tulokset, seurojen harrastustodistukset, ampumaurheiluliiton alaiset ampujantutkinnot sekä toki lisenssit sun muut vastaavat dokumenti – lääkärintodistusta unohtamatta.

Kaikki luvat myönnettiin, mutta toisinkuin aselaki sanoo, niin poliisi myönsi luvat uusien säännösten mukaisesti 10 vuoden määräajaksi. Aselaki toteaa suhteellisen yksiselitteisesti että luvat olisi pitänyt tulla ”toistaiseksi”, kuten kaikki aiemmat lupani ovat. Tästä aiheesta ajattelin valittaa hallinto-oikeuteen.

Heti Kauhajoen murheellisten tapahtumien jälkeen sisäministeriö painoi paniikkinapin pohjaan ja yhden viikonlopun aikana kasasi suhteellisen järjettömän säännöspaketin, jossa laitettiin pistooliluvat määräaikaisiksi ja alettiin vaatimaan kaikenmaailman todistuksia millon mistäkin asiasta – tässähän kukaan ei muistanut että sekä Jokelan että kauhajoen murhenäytelmät tapahtuivat juurikin määräaikaisesti luvitetuilla aseilla, eli määräaikaisuus ei tuollaisilta pelasta ihmiskuntaa. Lääkärintodistukset olivat myös tuossa ohjeessa vaatimuslistalla ja niitä alkoi olla todella vaikeaa saada, koska lääkärit eivät niitä mielellään kirjoita, onneksi itselläni löytyy suvusta lääkäri joka tuntee minut ja homma ei ollut ongelma – kymmenet muut harrastajat joita olen jututtanut eivät ole olleet yhtä onnekkaita.

Lupapaperit saapuivat fyysisesti eilen. Soittelin laitokselle ja ihmettelin kun mukana ei tullut hallintolain vaatimaa päätöstä ja valitusohjetta. Kanslisti, joka puhelimessa oli, vaikutti todella nyrpeältä ja ymmärtäähän sen toisaalta, vaikka selitinkin että ei tässä hänen työtään ole tarkoitus arvostella vaan valittaa ministeriön aselainvastaisesta ohjeistuksesta. Hallinto-oikeushan lukee mitä laki sanoo, eikä katsele ohjeistuksia – ainakaan sen ei pitäisi.

Kanslistin kanssa käydyn puhelun jälkeen minulle jäi muistiinpanoina ylös, että valituspäätökset saisin vasta joskus myöhemmin kun aseluvat olisivat käytetty ja aseet näytetty poliisille (ts hallussapitolupaprosessi käynnistynyt) – tämä tosin muuttui aika nopeasti kun pari tuntia edellisen puhelun jälkeen minulle soitti itse lupaosaston päällikkö joka ihmetteli valitusinnokkuuttani. Sain komisariolle selvitettyä tarkoitusperäni ja hänkin ymmärsi mitä ajoin takaa – kansalaisena minun pitää noudattaa lakia ja jos poliisi ei päätöksessään noudata lakia suoraan (perustuslaissa määritetty) niin minulla on oikeus tästä valittaa.

Poliisia ei sinänsä luulisi kiinnostavan valitanko vai en, koska hehän noudattavat esimiehiltään ja ministeriöltä saamiaan ohjeistuksia, eikä hallinto-oikeus rankaise poliisia vaikka se katsoisi että lupamenettelyssä on tehty virhe. Itseasiassa useat lupakäsittelijät kehottavatkin kaikkia valittamaan lupapäätöksistä, koska heidänkin mielestään ministeriön ohje rikkoo lakia.

Poliisi lupasi toimittaa valituskelpoisen päätöksen ja valitusohjeet pikapuoliin, jään odottamaan niitä ja katson niiden saavuttua mitä teen valituksen kanssa. Onneksi tuttu juristi lupasi auttaa ja lukea valitukseni läpi, sekä auttaa mahdollisesti sen hienosäädössä.

Viime viikonloppuna sain vihdoinkin suoritettua IPSC-kurssin ja nyt voin sitten mennä kisaamaan ja treenaamaan practicalia – mielenkiintoinen laji ei voi muuta sanoa.

Pari viikonloppua kurssiin meni ja se sisälsi teoriat, käytännön treenit ja toki molemmista osa-alueista kokeet. Pienellä treenillä ja lukemisella mentiin kirkkaasti läpi sekä kirjallisista että ampumakokeesta. Muutaman videonkin ehdin kuvailemaan ja kuvauttamaan, tässä muutama oma räpellykseni kurssin jälkeisistä treeneistä:

http://jassu.kuvat.fi/kuvat/Ammunta/IPSC/

Eikai se enää salaisuus ole että uusi duuni alkaa reilun kuukauden päästä, tänään allekirjoitettiin sopimukset ja hommat alkavat toukokuun alussa. 5,5 vuoden Jippiillä tehty ura alkaa olemaan paketissa ja on aika siirtyä uusiin haasteisiin – onneksi tosin loman kautta 🙂

Lauantaina se sitten alkaa, loma nimittäin. Kone kohti Egyptin lämpöä lähtee 16:20 ja perille olisi kaksi lämmintä viikkoa aikaa nauttia virvokkeita ja pulikoida sukelluskamat niskassa Punaisen meren kirkkaissa vesissä. Vähitellen on kaivettu matkalaukutkin esille ja kamppeita kerätty kasaan, vielä tosin on paljon tekemättä mutta onneksi lauantaihin on muutama päivä aikaa.

Viimeviikon uintisetti jatkuu tälläviikolla, ma-ke-pe olisi tarkoitus raahautua hallille tuossa seiskan aikaan aamusta ja käydä ottamassa aamukuntoilut – valitettavasti tälläviikolla tuohon saattaa tulla esteitä kun duunia on niin perkeleesti ja välillä pitäisi nukkuakin. Noh, pari seuraavaa yötä näyttää varmaan aika paljon suuntaa mikä on väsymyksen aste – nyt nimittäin ainakin silmä lopsuu ja pari tuntia pitäisi vielä duunijuttuja tunkata.