Jassun elämää

Valitettavasti alamme elämään taas vuodenaikaa jolloin kansa kyntää adventtiloskaa ja tukkii kaikki kaupat metsästäessään joululahjoja. Kaikilla on helvetillinen kiire ja ihmiset ovat pahalla päällä – ihanaa joulu ihanaa !

Jo vuosien ajan olen karsastanut hieman joulun hösötystä, itse kristillisen puolen kiinnostus ei ole koskaan minuun osunut ja enemmänkin Joulu on koittanut olla rauhallinen perhejuhla jolloin voi viettää aikaa läheisten kanssa. Joulu itsessään onkin tuota mutta sitä edeltävät viikot ovat ihan yhtä helvettiä. Itse olen jo vuosia minimoinut lahjahankintoja ja tänä vuonna olenkin osan tilannut netistä jo valmiiksi ja ostanut etukäteen lahjoja kaupastakin – ei tarvitse mennä kahlaamaan mitään adventtimoskaa muiden mukana, ei ainakaan niin paljoa kuin ennen. Enpähän ole itse ainakaan sitä inhoamaani ruuhkaa kasvattamassa ylenpalttisesti.

Ylisuurten luottokorttilaskujen ja velkakierteiden keskellä myös hyväntekeväisyysjärjestöt ovat aktivoituneet, pelastuarmeijan joulupatakeräys on launchattu ja kohta ihmisvilinässä kiertää jos jonkinlaista keräyslipasta jos minkä asian vuoksi – yleisesti aktiivisimpia lienevät uskonnolliset yhteisöt. Kirkkojen keräyksiin en tänäkään vuonna aio ottaa osaa, oman korteni kekoon olen kantanut tänä vuonna (viimeistä kertaa) kirkollisverojen muodossa, noista kertyykin sellainen summa että oikein pahaa tekee kun ajattelee. Jos itse saisin päättää mihin tuo kirkkoveroni summa lahjoitettaisiin niin menisi se ehdottomasti Helsingin Eläinsuojeluyhdistyksen koiratalo-keräykseen jonne aion tänäkin vuonna lahjoittaa muutaman lantin ainoana hyväntekeväisyyskohteenani. Ensi vuonna ajattelin tukea heidän toimintaansa kuukausittaisella lahjoituksella, hieman kuten kirkollisveroa olen nyt maksanut.

Joulukuun alku merkitsee myös joulukalentereiden korkkausta, vuosikausiin olen näin hulttiomaisena kapitalistina käyttänyt vain veikkauksen joulukalenteria – sellainen on kirjahyllyssä tänäkin vuonna – viimevuonna taisi jokunen kymppi tulla tuolta voittoakin. Hauskimpia kalentereita on mielestäni kuitenkin noi netissä kiertävät hieman toisenlaiset joulukalenterit. Pari esimerkkiä voitaisiin nimetä vaikka tämän päivän \”päivän linkeiksi\” :

http://joulukalenteri.laatikko.org/

http://fantasia.kuvaton.com/joulu715517/

Joululaulut ovat yksi saatana kyllä kanssa, kilikelloja ja kaikkea muuta turhaa – jos sitten haetaan jotain hieman rauhallisempaa niin sitten ne on jo jotain virsiä, jotta näin… Kautta-aikojen joululaululistalleni pääsee ainoastaan pari kuunneltavaa veisua – yksi tosin on ylitse muiden ja se löytyy toki myös vinyylimaxina kotihyllystä : Band Aid – Do They Know It\’s Christmas. Ei mikään itkuvirsi eikä kilikellojen juhlaveisu vaan ihan mukiinmenevä poppirenkutus..

Vaikka Joulun ajatteleminenkin saa jo karvat pystyyn niin toista se on kun aattoaamu koittaa ja kaikki hössötys on takana, sitten on edessä enää se todellinen joulun aika – rauhoittuminen. Siihen on toisaalta vielä paljon aikaa, monen monta kalenterin luukkua pitää raaputtaa vielä auki koska nythän on vasta se ensimmäinen avattu.

Tänään on ollut pitkästä aikaa kunnon syysmyrsky, merenpinta heilahdellut aika huolellisesti, puita kaatuillut ja porukka ollut ilman sähköä. Kun kerran ei lunta tule niin kai luonnon pitää sitten jotain muuta kiusaa keksiä.

Aamulla herääminen teki taas pitkästä aikaa vaikeata, yö oli ollut hälyjen osalta suhteellisen vilkas ja sen myötä unet jäivät hieman vähille. Tuo yhdistettynä sitten pilkkopimeään myrskykeliin niin ihan parasta fiilistä ei saanut herättyään päälle Kuitenkin jaksoin raahautua asemalle ja suuntailla duunia kohti.

Duunimatkalla käväsin Mehiläisessä työterveyslääkärin luona verikokeissa ja hakemassa yhden reseptin, kai se kerran parissa vuodessa kannattaa lekurissakin käydä – ties vaikka joku kerta ne tajuis kiristellä näitä meikäläisen löysiä ruuveja

Myrskypäivä aiheutti sen että paljoa ei huvittanut edes lounaalle lähteä duunista, paketillinen maksalaatikkoa sai siis kelvata paremman puutteessa – vettä tuli vaakatasossa ja tuuli oli myrskylukemissa, ei ihan mun lempparikelejä

Toi meidän uusi konttori on kyllä mielenkiintoisessa paikassa, sehän sijaitsee samassa kiinteistössä Helsingin käräjäoikeuden kanssa ja kun ikkunasta katsoo niin näkee porukkaa lappaavan ulos ja sisään oikeustaloon. Välillä on tullut istuskeltua ikkunalaudalla kahvia lipittäen ja katsellen minkälaista väkeä tuolla käy. Pukutyyppejä on toki paljon, sitten aika paljon tuonne vähemmistöpuolelle kansa menee, ne ketkä tulevat ilman poliisisaattuetta ovat yleensä manneja tai Afrikan ihmeitä. Poliisin kyydillä sitten tulee sekalaista seurakuntaa aina linnakundien näkösistä sälleistä nuorukaisiin.

Hauskana hommana olen pariin kertaan huomannut tunnistavani joitain henkilöitä mitä tuolla käy, tai niin ainakin luulen. Muutama viikko sitten sisään käveli yksi vanha portsarituttu ja tänään talosta taapersi eräs toinen tuttu ihminen vuosien takaa, tai niin ainakin luulen koska varmaa tunnistamista oli vaikea suorittaa päälle tulleiden kilojen takia – naama näytti kuitenkin jotenkin tutulta joten veikkaan tietäväni kenestä on kyse.

Duunista lähtiessäni oli jotenkin oudon tyyni keli, tuuli ei ollut älyttömän puuskittaista ja vasta keskustassa muisti taas millainen myrsky oli kyseessä. Ihmiset tyhminä koittivat pitää sateenvarjoja huonolla menestyksellä, oikeastaan kaikki nähdyt varjot olivat joko nurinniskoin tai sitten ne lensivät yksinäisinä tuulen mukana.

Kotosalla ilta meni väsymyksen takia aika rauhallisesti. Lenkkisauna ja töllö olivat varmaan \”illan kohokohtia\”. Aluksi meinasin että tänään olisi voinut viettää vaikka leffailtaa mutta eiköhän sekin ole fiksumpi jättää ajankohtaan kun silmät pysyy paremmin auki.

Lehdestä ja hesarin weppisaitilta bongasin tänään evlut kirkon Armo-kampanjan mainoksen, samoja mainoksia on näkynyt mm Helsingin metrossa. Kirkko on selkeästi kohdistanut kampanjansa nuoriin, jotka ovatkin olleet kovin ryhmä eroamaan kirkosta viimeisten vuosien aikana – harmi vaan että samalla itse instituutio kahlaa vielä vanhoillisessa maailmassaan, sitä ei hienot kampanjat ja koreat weppisivut muuta miksikään. 2000 luvulla eläminen on paljon muutakin kuin hieno suurella rahalla tilattu flash-sivu…

Kirkko mainostaa kampanjaansa ikäänkuin se olisi gsm-liittymä, mainoksessa luvataan että kirkkoon ei ole liittymis- eikä kk-maksua. Oikeassa ovat periaatteessa, juuri noita mainittuja kuluja ei ole, mutta sen sijaan jäsen maksaa aika rapean kokoista vuosimaksua kirkolle kirkollisveron muodossa – mielestäni aika harhaanjohtavaa mainontaa ja samalla kyseisen kulun mainitsemattajättäminen rikkoo Suomalaista kuluttajansuojaa. Mitäköhän kuluttaja-asiamies sanoisi tuosta?

Lisää naurua toi huulille hesarissa ollut kokosivun mainos jossa mainitaan \”tämän liittymän runsas käyttö saattaa johtaa suvaitsevuuteen ihmisten välillä\” – hmmh… Tässäkin asiassa olen hieman eri mieltä, viimeisten parin kk:n aikana olen oppinut mitä \”kristillinen suvaitsevaisuus\” on, voin sanoa että suvaitsevaisuus on aika kaukana tuosta touhusta ja tuo mainostettu suvaitsevaisuus on ainakin aikaisemmin minulle opetettu termein \”kapeakatseisuus\” tai \”suvaitsemattomuus\”. Toisaalta, mainoksessahan sanottiin että tuo \”saattaa johtaa suvaitsevaisuuteen\” – eihän siinä mitään luvata joten kusettamisesta tuossa kohdassa ei voi syyttää Jotten sorru kokonana negaatioihin, niin pakko mainita että tiedän kyllä hyviäkin uskontoon hurahtaneita, esimerkiksi meidät vihkinyt Lauttasaaren kirkkoherra on ihan huipputyyppi…

Päivä on tänään mennyt rauhallisesti, lämmin ilma on jatkunut tänäänkin ja duunimatkojakin taitellaan vielä skootterilla – prätkästäkin tänään kuului hieman uutta mutta vielä pitää odottaa lopullista vakuutuspäätöstä. Toivotaan että tulisi pian ja saisi pelin taas takaisin talliin.

Duunin jälkeen lähdimme reippailemaan, kunnon parintunnin kävelylenkki johon kuului parinsadan portaan porrastreeni Maltsun täyttömäen huipulle. Hikisenä lenkkisaunakin maistui paremmalta ja kylmä sidukka vaan täydensi kokemusta

Chilejä vaivanneista ripsiäisistä ollaan kovasti pääsemässä eroon, toissapäiväinen sumuteannos taisi puraista ja nyt ei ole näkynyt enää mönkijöitä lehtien sisäpinnoilla – toivottavasti ei näykkään. Saas nähdä kuinka käy kun jossain vaiheessa saamme kasvit siirrettyä sisälle, sisällä nimittäin ötököille on oikein otollinen ilma kasvuun. Noh, jokatapauksessa kohta noi on pakko raahata sisään, vaikka väliaikaisesti kunnes löydämme sopivan ikkunalaudan – ekat sadeilmat kun tulevat niin lämpötila laskee sen verran alas, yöpakkasista puhumattakaan, että kasvit on tuotava sisään.

Sillointällön tulee eteen aina joku kamppanja tai adressi johon minäkin erehdyn nimeni laittamaan. Mitään kettutyttöilyä en tue mutta hyvän asian tai epäkohdan eteen mielelläni annan ääneni – on sillä sitten merkitystä tai ei lopputuloksen kannalta.

Tämänvuoden puolella mielenkiintoisia kampanjoita on ollut suhteellisen vähän lukuunottamatta vapaa-ajattelijoiden jopa epätoivoiselta tuntuvaa “eroon valtionkirkosta” tai samaa luokkaa olevaa kansan “bensavero alas”-kampanjaa. Nyt kuitenkin uusi järjetön tekijänoikeuslaki on mielestäni sellainen että sen vastustamista sietääkin tukea – Tästä merkkinä tuossa sivun oikeassa ylälaidassa komeilee “Olen rikollinen ?” -banneri.

Mistä on kyse?

Olen rikollinen? -kampanjan tarkoituksena on avata ihmisten silmät tekijänoikeusrikollisten määrään Suomessa ja kyseenalaistaa uusi tekijänoikeuslaki. Tarkoituksena on myös antaa kasvot näille rikollisille, jotka ovat aivan normaaleja ihmisiä kuten sinä ja minä. Uusi tekijänoikeuslaki tulee kriminalisoimaan kaikki, jotka kopioivat musiikkinsa ostamaltaan CD-levyltä teknisen suojauksen kiertäen esim tietokoneelle ja tekevät siitä MP3-tiedoston, jotta pystyisivät soittamaan sitä kannettavissa musiikkisoittimissa.

Syy tähän löytyy 50 a §, 6 artiklasta. Tällä hetkellä arviolta noin 20 prosenttia myydyimmistä levyistä on kopiosuojattuja. Näiltä levyiltä musiikin muokkaaminen MP3-muotoon rikkoo lakia ja tekee käyttäjästä rikollisen, sillä teknisen suojauksen murtaminen ei ole uuden lain mukaan sallittua.

Dj:tten kannalta tekijänoikeuslaki ei paljoa muuta musiikin soittamiseen liittyvää pykäläviidakkoa, meiltähän on aina ollut “formaatin muutos” esim vinyyliltä cd:lle kiellettyä ilman asianmukaisia teostomaksuja vaikka tavallinen kaduntallaaja onkin tähän ollut oikeutettu. Huoleni liittyy tässä enemmänkin tiskijukkien puolesta siihen, että lain kannustamana suojattujen levyjen yleistyminen aiheuttaa ongelmia myös ammattisoitossa – vuosien varrella olemme huomanneet että nuo suojauksilla toimitettavat levyt toimivat kovin vaihtelevasti erimerkkisissä soittimissa. Minulla voi siis olla edessä että maanantaina paikassa A voin soittaa biisin levyltä, mutta tiistaina paikassa B soitin hylkii levyä suojauksen takia – en välttämättä voi siis käyttää ostamaasi levyä kaikkialla vaikka olen ostanut sen käyttöön oikeuden – suojauksemattoman kopion tekeminen ei nykyäänkään esittämistarkoitukseen ole sallittua.

CD-levyä ei ole suunniteltu kopiointisuojausten tekoon, suojauksia toteutetaan esimerkiksi asettamalla levylle datatietostoja loppuun tai jopa formaatin vastaisesti asettamalla epäkelpoa tietoa levylle, jotta esim tietokoneet tuota avatessaan eivät levyä toistaisi – tällaiset “suojaukset” juuri vaikeuttavat myös cd-soittimien lukunopeuksia levyä syötettäessä sekä jopa aiheuttaa kokonaan levyn hylkimisiä.

Dj:t musiikin suurostajina ovat luonnollisesti työnsä ulkopuolella myös kärsiviä osapuolia, kuten on koko suuri kansakin, jos tämä uusi laki tulee voimaan – esimerkiksi tämän lain mukaan musiikin siirtäminen levyltä vaikkapa mp3-soittimeen muuttuu rikolliseksi. Käytännössä rikolliseksi toiminnaksi laskettaisiin toki myös tilanne, jossa kotona soitellessani nauhoitan settini minidiscille jälkikuuntelua ja virheistä oppimista varten.

Yksi järjettömyys lukuisten muiden joukossa uudessa laissa on merkintä joka tekee tv-ohjelmien nauhoittamisen videoille tai esim digiboxille laittomaksi. Laissa mainitaan :

1. Laki tekijänoikeuslain muuttamisesta
5 luku
Tekijänoikeuden lähioikeudet
Radio- ja televisioyritys

48 §
Radio- tai televisiolähetystä ei lähettäjäyrityksen suostumuksetta saa
1) lähettää edelleen tai
2) tallentaa laitteelle, jonka avulla se voidaan toisintaa.
…

Jotta näin. Kauan eläköön lait joita tekevät ihmiset jotka eivät tajua lain vaikutuksista tai sisällöstä hevon helvettiä ! Uudessa laissa on toki parannuksiakin vanhaan, mutta jos se tällaisena nuijitaan läpi huononee tavallisen kuluttajan oikeudet samalla roppakaupalla.

Aamulla pitkästä aikaa matkasin duuniin julkisilla, junassa meno tuntui pitkästä aikaa oudolta ja kyllä tuli ikävä mopolla ajelua, toisaalta vesisateessa ehkä mieluummin näillä lämpöasteille kuitenkin menen julkisilla. Bussilippukin kun on nyt ostettu niin pitäähän sitä käyttää.

Eilen ei kummempia tapahtunut, päivä duunissa ja illalla oli taloyhtiön hallituksen kokous – tuossa tuhrautuikin sitten melkein koko ilta nopeasti.

Tänään päivä duunissa meni rauhallisesti, lounaaksi nautimme Bamboon herkkuja taas pitkästä aikaa – ai että maistui hyvälle. Iltapäivällä sitten metrolla kohti keskustaa jossa kulta odottelikin mua – hieman shoppailua ja täpötäydessä junassa kohti kotia.

Ilta kotona meni rentoutuen, käväsin saunassa ja näpersin nettijuttuja Toven ollessa duunissa palaveroimassa. Perusjuttuja mutta ihan rentouttavaa, ulkona tuli sen verran vettä että ei huvittanut ajelemaankaan lähteä. Sain hiottua uuden kuva-albumini kuntoon ja laitoinkin sen julkisena esille – sen löytää nyt sitten osoitteesta http://kuvat.net

Iltasella, Toven palattua kotiin, katselimme Neloselta 4D-dokkaria, joka käsitteli lapsiprostituutiota Romaniassa. Tuota vaaniessa tuli mieleen miten suojattua elämää hyvinvointivaltiossa me täällä Suomessa elämme. Täällä yhteiskunta huolehtii kaikista vähäosaisista niin hyvin että tuollaista ei pääse syntymään – hyvä niin mutta toisaalta nurjana puolena on sitten sosiaaliavun vääeinkäyttämiset. Tuollaisen dokumentin näkeminen hieman pysäyttää ajattelemaan, samaanaikaan kun me täällä istumme lämpimissä kodeissamme etelä-euroopassa vanhemmat jopa myyvät lapsiaan kadulla – tuossakin dokkarissa isä avoimesti myy lastaan kadulla jotta saisi ruokaa ja tupakkaa – huoh.

Tänään opin että jollain aloilla on vielä asiakaspalvelua, laitoin nimittäin pari päivää sitten K2-lumilautojen maahantuojalle viestiä ja kysymyksiä siteiden kiinnikkeistä jne. Vastaus tuli nopsaan ja todella ystävälliseen sävyyn, lupasivat jopa vaihtaa L-kokoisiin siteisiini M-kokoiset kiinnikkeet koska kenkäni sopisivat noilla paremmin siteisiin – tuota sanon asiakaspalveluksi.

Toven puhelin on reistaillut viimepäivinä ja onkin aika ostaa uusi, ihmeellisen heikkoja luureja nykyään tehdään koska tuokaan Noksu ei ole vastta kuin 1v 3kk vanha. Olen aika ylpeä siitä miten kultani on tänään perehtynyt eri malleihin ja niiden hintoihin – tämä kuitenkin on ensimmäinen puhelin jota hänen isänsä ei rahoita ja varmaan tuokin on yksi asia joka laittaa miettimään juttua tarkemmin. Ainoana harmina taitaa olla se että haluttua mallia, Nokia 7200sta, ei ole maassa

Huomenna duunissa taas aamuvuoroa, sateesta päätellen taidan taas käyttää julkisia duunimatkaan…

Tänään on ollut todella kaunis päivä, aurinko on paistanut täydeltä taivaalta ja prätkällä on ollut kiva cruisailla – alkaa ajopäivät loppua käsiin joten kaikista hyvistä sellaisista pitää nauttia täysin siemauksin.

Aamulla kello pirahti yhdeksältä, yöllisen hippaamisen ansiosta olisi kyllä pari tuntia unta maistunut enemmänkin mutta ei voinut venyttääkään kun oli niin paljon ohjelmassa. Purkki jogurttia huiviin ja kohti konttoria palauttamaan päivystyspuhelinta ja siitä sitten kohti Hertsikan Markantaloa ostamaan uutta partakonetta. Toisaalta mulle riittäis varmaan ihan tavallinen froteepyyhekin et ihan turhaa parin sadan euron koneita hankitaan

Konttorille matkalla ihmettelin Itävälän ruuhkaa ja syyksi paljastui Viikin liittymässä tapahtunut kuolonkolari. 36-vuotias Helsinkiläismies oli täräyttänyt sedan mallisella riisikipollaan päin sillankaidetta – jälki oli todella karua eikä hetkeäkään tullut ihmeteltyä miksiköhän henki oli lähtenyt. Viime aikoina on ollut todella paljon erilaisia onnettomuuksia, mielestäni enemmän kuin aikaisempina vuosina. Mikäköhän noihin on syynä? Onko ylenpalttinen vedentulo ja suomalaisten huonot kesärenkaat muodostaneet yhtälön jossa autot lähtevät lapasesta ja ruumiita tulee, vai onkohan kyse vaan siitä että nyt jostain syystä olen vaan entistä enemmän kiinnittänyt huomiota noihin onnettomuuksiin.

Kotiin saavuttuani olikin sapuska-aika, kanakeitto raejuuston kera maistui oikein mukavasti. Sapuskan jälkeen sitten sovittamaan faijalle uutta mopokypärää ja takaisin kotiin tekemään viimeistä silausta kämpälle, tänäänhän kävi tuon erään aikauslehden kuvaaja luonamme ottamassa artikkelia varten fotot.

Kuvauksen jälkeen heitin Toven kouluun ja siitä sitten lyhyen ajolenkin jälkeen kohti kotia ja iltavuoroa. Työn puolesta oli suhteellisen rauhallista, teimme kanasalaattia ( http://www.laivuori.net/ruoka/kanasalaatti.txt ) ja katselimme hieman töllöäkin duuninteon sivussa – leppoisa ilta.

Huomiseksi on luvattu taivaan täydeltä vettä, todella kivaa varsinkin kun duunin jälkeen pitäisi mennä Toven isoäidin synttärikekkereille. Juuri tuon yhdistelmän takia homma meinasikin mennä säätämiseksi, no ratkaisu siihen ettei tarvitse märissä kuteissa tuolla olla on sitten se, että teen 9 tuntisen päivän duunissa ja liftaan duunikaverin kyydillä töihin tuntia ennen vuoroni alkamista. Toisaalta parempi ehkä noin niin ei tarvitse mitään rättisulkeisia pitää moneen otteeseen päivän aikana…

Viimeyö oli mukavan rauhallinen päivystyksen suhteen mutta silti kun heräilin yhdeksän jälkeen aamulla väsytti kuin pientä eläintä. Kuteet päälle ja kaupassa käymään, tuloksena kolme kassillista ruokaa ja 50e:n lovi lompakossa – on se kummallista miten ruokaa kuluu tällaisessa pienessä kahden hengen taloudessakin

Aamupäivä kului kotosalla koska vettä tuli taas taivaan täydeltä, noh olipa ainakin hyvin aikaa fiksailla sapuskaa – chililihapullia, perunoita bearnaisekastikkeella ja kreikkalaista salaattia. Bamboo Centerin chilitahna antoi erittäin hyvin potkua lihapullataikinalle, pitää laittaa jatkossakin tuota sekaan

Poliisikin soitteli ja kutsui huomiseksi kuulusteluihin moottoripyöräonnettomuuteni johdosta, jännityksellä odotan mitä syytteitä ne koittavat päälleni tunkea. Sen verran olen menettänyt uskoni suomalaiseen oikeuslaitokseen että vaikka Tiehallinto on myöntänyt hiekan päässeen tielle heidän virheensä johdosta ja johtava tiemestari sanoi kuvat nähtyään että paikka on ollut lähdes ajamattomassa kunnossa niin kaipa poliisit jotain sanktioita meille kaatuneillekin koittavat sälyttää. Fakta on kuitenkin se että jos sakkoja aletaan kirjoittamaan niin minä en niitä ilman oikeustoimia niele.

Iltapäivällä sade jatkui ja välillä rankkenikin ihan ukkoskuurojen tasolle, ainoa mitä viitsi pihalle mennä oli sadetakissa autotallissa käynti. Mopoa oli ihan turha koittaa pestä sateessa vaan piti odotella enemmän iltaan jotta kulkupelin sai puhtaaksi. Duunivuoro alkoi klo 16 ja tässä sitä istutaan vieläkin töitä pakertamassa, pari tuntia jäljellä ja sitten siirrytäänklin päivystämään

Huomista odotellessa, toivottavasti on rauhallinen päivystysyö edessä koska kuulustelut on poliisilaitoksella klo 10:00 aamulla.