Viikonloppu on ollut todella kaunis, aurinkoa ja lämpöä on piisannut joten ei sovi valittaminen että loma loppuu tällaisissa keleissä – on päässyt mopoilemaan oikein olan takaa.
Perjantaina päivä meni aika vilkkaasti, aamusella tein sapuskaa kotona ja lähdin ostamaan duunikaverille läksiäislahjaa, tuosta sitten neljäksi konttorille josta siirryimme olusille viereiseen kuppilaan. Tuon jälkeen takaisin kotiin ja hieman asioiden hoitoa ennen kaupunkiin siirtymistä.
Seiskan aikaan pääsin kaupungille, siellä tapasinkin Eetun ja Turskan jotka olivat ainoat jäsenet \”ryhmä rämästä\” jotka pääsivät keskustaan asti
Tuolla sitten muutamat tuopit ja nokka kohti ilotulituksen SM-kisoja jotka pidettiin tänäkin vuonna kaivarissa. Sain hyvän paikan rannasta kameralle ja kuvat.net sai taas noin 70 otosta ilotulituksista kansan iloksi
Lauantaina oli hyvin pitkälle ajelupäivä, kävin kirkkonummen mökillä missä anoppi ja appiukko olivat viettelemässä vapaapäivää auringonpaisteessa. Tuolta kaffekupposen jälkeen suunta mutterille jätskille. Matkalla meinasi tosin käydä köpelöksi kun puolisokea akka meinasi teilata mut autollaan pyörän kanssa pöpelikköön. Tuossa oli ehdottomasti kesän pahin läheltä piti -tilanne joka meni suunnilleen näin :
Ajelin Ruoholahdessa alueella jossa rajoitus oli 40 km/h, olin juuri kääntynyt tielle ja mittarin mukaan nopeutta taisi olla n. 45 km/h (todellista joku 38 taitaa olla lähellä). Noh yhtäkkiä eräästä pihasta parin parkkeeratun auton välistä hyökkää punainen mondeo tielle, naisen pää kokoajan vasemmalle käänneettynä joten hän ei luonnollisesti huomannut minua oikealta tulevana.
Noh, ei voinut muutakuin lyödä jarrut lukkoon ja torven pohjaan. Nainen huomasi minut kun olin jo etuloksun kohdalla molemmat nakit lukossa luisuen – etäisyyttä oli pari senttiä autosta. Sain sen verran taitettua pyörää että kylkeen en rysähtänyt mutta lähellä oltiin kun jalkani otti kuitenkin autoon kiinni ja sain samalla tönäistyä liukurataa sen verran että pyörä meni enemmän ojan suuntaan kuin autoa kohti. Nainen kaasutti iloisesti poies heilauttaen vaan kättään – meikäläinen perään ja seuraavissa valoissa rinnalle huutaen että mitäköhän vittua hän koittaa tappaa toisia teilläliikkujia. Nainen kertoi ettei ollut nähnyt minua, no eikai kun ei edes katsonut oikealle. Totesi myös että \”minua niin vituttaa tulla tuolta pihasta kun ei siinä näe mitään.\” Noh, otin auton rekkarin talteen ja menin mutterille tasoittamaan pulssia jätskitötterön kanssa. Oli suhteellisen lähellä ettei ajokausi olisi päättynyt etuajassa ja pyörä lähtenyt pajalle.
Mutterilta sitten kotia kohti ja odottamaan saunavuoroa. Illalla sitten saunaa ja hieman kämpän siistimistä – olimme taas saaneet mökin siihen happeen että ei paljon olisi vieraita kehdannut sisälle päästää, jos he edes olivat mahtuneet eteistä pidemmälle
Tänään aamulla kello soi 0500, olin lupautunut viemään Niken ja Irenen kentälle ja samalla sain sitten itselleni heidän autonsa viikoksi. Kenttäkeikan jälkeen palailin kotiin ja takaisin nukkumaan, kello herätti sitten varsinaisesti kympin maissa koska ei sitä nyt vikana lomapäivänä viiti kokopäivää maata sängyssä. En usko että paljoakaan autolla mitään teen mutta onpahan varuilta tossa pihassa.
Päivällä kävimme kaupassa ostamassa chileille lisää kukkaruukkuja ja samalla hieman sapuskaakin haettiin kaappiin – kai sitä jotain pitää syödäkin välillä
Pari chiliä pääsi myös uusiin isompiin purkkeihin.
Iltapäivällä lähdimme ikean kautta käymään sukulaisvierailulla (Toven puolella). Emme hetkeen olleet käyneet tuolla ja siksi ajattelimmekin että olisi kiva käydä hieman turisemassa. Mukava ilta kuitenkin päättyi hieman huonommin ikävän sattuman summana.
Jossain vaiheessa tuolla kylässä oloa tuli jotain puhetta saamamme häälahjan kortista jossa oli raamatun värssyjä painettuna, epähuomiossa tokaisin siihen että olin pari viikkoa sitten, heti häitten jälkeen, eronnut kirkosta – tai jotain tuonne suuntaan. Tässä vaiheessa kaikki oli vielä rauhallista mutta helvetti repesi irti siinä vaiheessa kun Tovekin kertoi eronneensa kyseisestä instituutiosta. Huutoa riitti ja se päättyi siihen että me pakkasimme kamamme ja siirryimme kohti kotia hieman huonoin fiiliksin.
Jotenkin olen ihmetellyt jo jonkin aikaa miten jotkut yksilön päätökset kuuluvat niin paljon muille – se että eroaako kirkosta vai vaihtaako uskontokuntaa pitäisi olla ihan jokaisen aikuisen ihmisen omissa käsissä ja jonkun oman päätöksen takia luokitteleminen b-luokan ihmiseksi ei ihan osu mulle kaaliin. Se että koko muu suku on uskovaista tai kirkolla hommissa ei pitäisi velvoittaa ketään vaan apinamaisesti seuraamaan vaan sen takia että \”muutkin tekee niin\”. Ihmeellisintä on mielestäni se että kirkon ihmiset aina paasaavat suvaitsevaisuudesta ja toisten ihmisten tukemisesta, mutta loppujenlopuksi vaikuttavat itse tuomitsevan toisia ehkä pahemmin kuin ateistit.
Itselleni jäi tuosta vierailusta todella paskanmaku suuhun, tarkoituksemme oli mennä ihan vaan moikkaamaan ihmisiä ja mun epähuomiossa sanoman kommentin jälkeen illan koko ilme muuttui. Toisaalta ei tässä ihan hirveästi voi ottaa omaan piikkiin, jos toiset koittavat hallita aikuisen ihmisen elämää eivätkä hyväksy hänen tekemiään valintoja niin eiköhän se ole sitten heidän päänsärkyään. Toivottavasti eivät nyt sentään luule että minä olen jotenkin koittanut taivutella Tovea tohon ratkaisuun, valinta kun oli ihan täysin hänen omansa.
Huomenna olisi taas paluu arkeen edessä. Kolme viikkoa lomaa on taas mennyt ihan liian nopeasti.