Jassun elämää

Taas on viikonloppu mennyt keiton parissa, jostain kumman syystä matka taas johti Tuusulaan ja täällä on kipotettu ja saunottu. Kivaa on ollut joten ei valittamista.

Perjantaina oli firman bileet, aluksi hieman keittoa konttorilla, sitten karaoketaksilla Tonoxin Party Clubiin ja sitten sapuskaa. Safkalle menimme Kabukiin, joka oli mulle uusi tuttavuus, muutenkin olin fiiliksissä tuosta koska tiesin paikasta saatavan hyviä susheja – mitä en ollut koskaan maistanut Eipä ne nyt kovin erikoisia makunautintoja olleet, mutta kyllä voin tulevaisuudessakin niitä popsia.

Sapuskalta siirryimme keskustaan baariin, itse otin tuolla vaan yhden mukin ja soitin taksin. Siirryin tänne Tuusulan rauhaan missä muut törkeänpaikan leiriläiset olivatkin vahvassa kunnossa jo

Myin sitten kamerakin, 7kk vanha Nikonin järjestelmäkamera meni puolivahingossa joten laitoin tilaukseen ton uuden D80-mallin. Toivottavasti tulisi nopeasti niin ei tarvitsisi elellä ilman kameraa…

Viikonloppu oli sen verran raju että vasta tänään alkoi tuntua siltä, että elämä voittaa Synttäreiden juhlinta kolmen päivän kupittamisella ottaa kyllä voimille – vanhuus ei tule yksin.

Perjantaina menimme Tuusulaan Juhan ja Inkan luokse, sinne kerääntyi muutamia tuttuja ja ilta kuluikin mukavati saunoessa ja kupitellessa. Teimme fondueta ja kunnon sapuskaa, vietimme mukavaa aikaa yhdessä ja kuten aina saunoimme tuntikausia.

Lauantaina Toven piti mennä duuniin meidän muiden jäädessä Tuusulaan keräämään itseämme. Iltasella kun oli taasen tiedossa kuppi jos toinenkin Pleikkarin ollessa hajalla jouduimme tyytymään triviaaliin joka ei tällä kertaa saanut supersuosiota.

Sunnuntaina kävimme motoparkissa katselemassa Jokamiesluokan RR-skaboja. Aika pitkä matka 30 minuutin kisan takia mutta toisaalta eipä tarvinnut itse ajaa vaan pystyi vetää sidukkaa pelkääjän paikalla

Nyt viikko on lähtenyt mukavasti jo liikkeelle ja viikonloppu häämöttää parin päivän päässä. Teimme päätöksen että pari viikkoa nyt valkaistaan nenää – tekee varmasti ihan hyvää

Viikonloppu oli oletettua rankempi, eipä vielä perjantaina tiennyt mitä lauantai tuo tullessaan ja ennenkaikkea minkälaisen krapulan sunnuntaiksi saa

Viimeisen viikon ilmat ovat olleet todella hienot, joka päivä lämmöt ovat olleet 25 C pintaan eikä pahemmin ole vettäkään tullut. Motoristin näkökulmasta aika jees settiä.

Perjantaina tuli duunin jälkeen lähtettyä käymään bomber-illassa, hietsun suoralta matka suuntautui lavangon stunttisuoralle jossa porukka taas kikkaili sydämensä kyllyydestä. Lavangossa ollessani puhelin soi, Juha soitteli ja kyseli kiinnostaisiko tulla juomaan hänen uuden pyöränsä kunniaksi, perjantai oli huono päivä mutta päätimme sopia illanistujaiset lauantaille.

Lauantai alkoi hyvissä merkeissä, kuu vaihtui heinäkuuksi joka tarkoitti myös sitä että Bamboo Center avasi ovensa lomien jälkeen – kylläpä tuore currykana maistui niin paljon paremmalta kuin ne mitä ostin pakkaseen kesäkuun varalle

Iltasella sitten oli aika siirtyä Tuusulaan Juhan ja Inkan luokse, hain Toven duunista ja painoimme prätkällä Riihikallioon. Ilta oli oikein mukava ja ajankulua ei huomannut grillauksen, saunomisen ja rupattelun ohessa – kun viimein katsoin kelloa niin se oli 05:30 Taas tuli todettua että maailma on pieni, löysin nimittäin Inkan kanssa yhteisiä tuttuja vuosien takaa, työkaverini Olli dj-ajoilta oli hengaillut aikoinaan Inkan kanssa

Sunnuntaina silmät aukesivat muutaman tunnin nukkumisen jälkeen aivan järkyttävään päänsärkyyn, olin niin tyytyväinen ettei mun tarvinnut lähteä mihinkään ja koin hieman myötätuntoa kun Tove lähti taksilla töihin – eihän meistä kukaan ajokunnossa nimittäin ollut Itse pääsin liikkeelle vasta neljän jälkeen päivällä, aamu meni potiessa, saunoessa ja motogp:ta katsellessa. Siitä oli hyvä lähteä valmistautumaan uuteen viikkoon.

Tämä päivä alkoi väsyneissä merkeissä, eilinen painoi vielä päälle mutta jo lounasaikaan piristyminen oli huomattavaa – Bamboon currykana nimittäin palkitsi ja projektien kanssa meni aika mukavasti ja neljän aikaan oli kiva päästä helteeseen prätkäilemään. �?lynväläyksenä sitten lähdin iltasella vielä 10 km rullislenkille, lähemmäksi 30c lämmössä on muuten yllättävän rankkaa puuhaa Olin kuin uitettu koira kun pääsin kotiin.

Nyt on viimeiset pari päivää ollu kuin kesällä, lämpöä päälle 20c ja täysi aurinko. Sadevesikaivotkaan eivät ole pahemmin pulaan joutuneet, vesitipatkun ovat olleet kovin vähissä.

Viikko on mennyt nopeasti, uusi duuni ja aikaiset aamuherätykset ovat pitäneet miehen suhteellisen väsyneenä iltaisin, mutta sellaista se on kunnes taas totutaan. Hirveästi ei ole vielä kerennyt tutustumaan dirman systeemeihin, mutta eiköhän se tästä.

Prätkään on kilsoja tullut aika reippaasti, mikäs tuolla on ajellessa kun ilmat ovat olleet kohdillaan ja tietkin alkavat olla puhtaita hiekasta, jopa normaalisti kovin hiekkainen porkkalan pätkä on ollut mukavassa kuosissa, mitä nyt routavaurioita löytyy jonkinverran.

Tänään on ollut mukavaa settiä taas, lähdettiin aamun siivoiluiden jälkeen kohti kirkkonummen mökkiä missä laitoimme saunan kuumaksi ja grilliin sapuskoja. Rantasauna pitkästä aikaa maistui oikein hyvälle, eikä kyllä pihveissäkään ollut valittamista.

Kotiin palattuamme vedimme pyöräilytossut jalkaa ja lähdimme käymään pähkiksessä, matka oli sinänsä mielenkiintoinen koska nyt pääsin ekaa kertaa kokeilemaan ostamiani lukkopolkimia ja shimanon kenkiä. Polkeminen oli noilla todella mukavaa, varsinkin voimaa sai ylämäkiin paljon lisää – nytkun pelkän polkemisen sijaan voi myös vetää kengillä pedaaleja ylöspäin.

Tove on jo pitkään tuskaillut fillarinsa kanssa, 7-vaihteinen helkama ei ole paras mahdollinen työmatkojen tekoon ja pitkään olenkin kuullut haaveilua kunnon maastopyörästä. Noh, nyt sitten moisen hänelle ostin synttärilahjaksi. Isäni oli muutama vuosi sitten saanut Scottin maastofillarin lahjaksi ja tuolle ei ollut kilsoja päässyt liiaksi kertymään, ostin siis hyvän fillarin pois pölyttymästä – nyt sille taatusti tulee ainakin enemmän käyttöä

Aamusella heräilin jo kahdeksan aikaan, mikä on suhteellisen aikaista kun ottaa huomioon että olen lomalla Noh, toisaalta ei sitä pidä käyttää päivää koisimiseen, eihän sitä koskaan tiedä jos vaikka pääsis ajelemaan. Tänään tosin ei päässyt.

Päivällä tuli käytyä verkkokaupassa, hain vihdoinkin varaamani uuden monitorin sieltä ( http://www.viewsoniceurope.com/fi/Products/LCDE2/VA2012w.htm ). Nyt saan annettua vanhan 19\” putkimonttuni Jussille ja tilalle tuli 20\” littunäyttö. Pitkään tuota olin kuolannut, mutta nyt sitten vihdoinkin päätin sen hankkia.

Verkkiksestä matka taittui kohti Lauttasaaren rantaa ja Saunaseuran tiloja. 2.5 tuntia tuli saunottua ja nautittua niin virvokkeista kuin savusaunojen pehmeistä löylyistä. Tuntui että viimeisetkin egyptin paskat lähtivät viimeistään tuolla hikoillessa. Avantokin oli tarjolla mutta sinne mua ei saanut kirveelläkään.

Toivottavasti ilmat tästä hieman paranisivat jotta pääsisin taas ajelemaan, pari viikkoa on lomaa jäljellä ja siinä pitäisi nyt ainakin 1000 km saada ajettua, jotta voisin kuskata pyörän seuraavaan huoltoon. Tiedustelin mitä tuo kustantaa ja huollosta vastasivat \”koska kyseessä on
pikkuhuolto huollon hinnaksi tulee n 175e.\” – onpas halpaa.

Uusi vuosi vaihtui vesisateen piiskaamana loskan keskellä, toivottavasti tuo ei synkkyydellään kuvaa koko tulevan vuoden tunnelmaa.

Uudenvuodenaatto meni illan osalta Niklaksen luona koiraa rapsutellen ja punaviinia naukkaillen, päivällä aiemmin olimme käyneet Bamboo Centterissä syömässä ja sitten saunomassa. Puoliltaöin siirryimme kohti Maltsun jätemäkeä ammuskelemaan raketteja.

Jätemäki oli todella positiivinen kokemus, porukkaa oli ehkä hieman liikaa mutta näkymät olivat tosi jees – täysin 360 asteen näkymä taivaanrantaan. Näimme siis muutamalla vilkaisulla kaikki isoimmat raketit niin Helsingin kuin Espoonkin puolelta. Muutama fotokin tuolta illalta löytyy kuvat.netistä.

Sunnuntaina herätys oli kympiltä, ei viittinyt koko päivää nukkua kun sitten seuraava yö olisi voinut olla hieman kurja, nukkumaan olimme menneet kolmen aikaan joten ihan passelin yöunoset sitä kuitenkin sai. Päivä meni aika rauhallisesti kotosalla, mitä nyt kävimme anopin ja appiukon kanssa Stadissa uudenvuodenlounaalla.

Tänään taas palattiin arkeen, melkein viikon tauon jälkeen pääsin konttorillekin kun viime viikko lusittiin kotosalla kuumeen takia. Tämäkin viikko onneksi suhteellisen lyhyt kun perjantaina on loppiaiset takia vapaapäivä

Koska eilinen meni matkaillessa missasimme viikottaisen saunavuoromme – saunaan oli siis kova hinku Aamusella päätimmekin lähteä kirkkonummen mökille hieman grillailemaan ja saunomaan…

Tänään oli ensimmäinen lomapäivä kun sai nukkua pitkään, juhlaa Eilinen nukkumaanmeno venähti hieman mutta siltikään en saanut nukuttua kymmentä pidemmälle, olen varmaan vielä työrytmissä kiinni ja irtautuminen kestää todennäköisesti kotvan ja vasta tuon jälkeen pääsee nauttimaan lomasta täysin siemauksin. Ei lomalla pidä joka aamu herätä kukonlaulun aikaan…

Päivä kului tosiaan mökkeillessä, heti aamusta pakkasimme tankkilaukun ja repun täyteen tavaraa ja suuntasimme landelle. Ilma näytti tummine pilvineen suhteellisen uhkaavalta mutta emme onneksi saaneet vodaa niskaamme, sinänsä ihan jees koska mulla unohtui vedenpitävät ajovermeet kotio

Saunomisen ja grillailun jälkeen nostimme kytkintä kohti kotia, tosin matkalla tuli mieleen käydä tsekkaamassa Porkkalan niemen kärjen satamakahvilan aukiolo – ja aukihan se oli. Kahvi ja korvapuusti olivat aika loistava jatko mukavalle päivälle ja pitkästä aikaa nautiskeimme myös porkkalan pätkän mutkista. Tuo tie on aivan täydellinen prätkällä cruisailtavaksi vaikkakin 60 km/h rajoitus hieman haittaa harrastusta

Kotiinpäästyämme kello lähenikin jo seiskaa, päivä oli mennyt todella nopeasti eikä todellakaan tekemisessäkään ole ollut valitettavaa. Tälläiset päivät ennen häitä ovat kyllä loistavia rentoutumiseen.

Mun tänkesän chilisato kantoi jo ensimmäistä hedelmäänsäkin. Ottaen huomioon että olimme pahasti myöhässä istuttamisen kanssa niin palkoja näyttäisi tulevan oikein kivasti. Pääsin tänään testaamaankin jo ensimmäistä kypsynyttä yksilöä ja pakko sanoa että olihan loistavan makuista ! Lajikkeena tuossa oli Super Chile, joka näyttää tuottavan suhteellisen pieniä marjoja, tosin noiden pehmeä tulisuus kyllä korvaa pienen koon eli laatu korvaa määrän Toivotaan että myös noista mun habaneroista alkaisi tulla jotain ja saisin tehtyä ensitalveksi kunnon chilijauheet maustehyllyyn.

chilifarmini partsilla (alustana keittiöstä purettu kaappi joka pitäisi hävittää)

En ole koskaan ollut mikään viherpeukalo mutta noiden chilien kanssa on pirun siisti hääräillä, päivittäin saa vahtia mullan kosteudet ja sopivin väliajoin pitää huolehtia lannoituksista ja ruukkujen vaihdoista sekä siitä että kasvit saavat riittävästi valoa. Talveksi olen tässä mietiskellyt erilaisia keinovalovaihtoehtoja että saisin elätettyä noi pikkuiset seuraavaankin satokauteen Katsoo millainen viidakko tästä kodistamme vielä tulee…

Joo\’oh, mistäköhän sitä aloittais… Viikonloppu oli ja meni, tälläkertaa tosin aika rauhallisesti ihan senkin takia että pääsi palautumaan moskovan matkasta

Lauantaina päivä meni aika pitkälti hengaillessa, kahden aikaan suuntasin kaupunkiin katselemaan vaatteita. Päivä oli sinänsä harvinainen että yleensä en löydä mitään ja nyt haaviin jäi kolmet housut Neljäksi tähtäsimme leffaan, Batman Begins oli todella positiivinen yllätys ja pakko sanoa että pitkästä aikaa tuossa oli todella hyvä elokuva, ei mitään aikaisempien batmanien tyyliä vaan oikein hyvällä juonella varustettu leffa. Leffasta junalla kotiin ja saunomaan, ilta kului saunoessa ja tölsyä ihmetellessä.

Sunnuntai valkeni todella tuulisena, hetkeen en ole moista tuulta nähnyt ja heti oli selvää että prätkällä ei ole kyllä asiaa mennä minnekään – kaistalla pysyminenkin olisi ollut vaikeaa. Hetken ihmeteltyämme päätimme lähteä kirkkonummen mökille saunomaan ja grillaamaan anopin ja appiukon kanssa koska systeriltä liikeni autokin lainaksi. Moskovan rientojen jälkeen mökin rauha oli oikein piristävää ja ei rantasaunaa kyllä voita oikein mitään. Tuolta kaupan kautta kotia ja valmistautumaan uuteen viikkoon.

Tänään suuntasin pitkästä aikaa konttorille, viime viikko kului matkaillessa ja nyt sitten oli taas paluu arkeen edessä. Päivä duunissa meni aika normaaleissa merkeissä, puputimme bamboota lounaaksi ja pakersimme päivän askareissa. Eipä duunipäivässä varmaan muuta erikoista ollut kuin että puhelimeni, reilu vuoden vanha Nokia 6230, päätti hajota. Eipä tuossa paljoa voinut muuta kuin ottaa Lontoosta hankintalupa ja sännätä kauppaan, nyt sitten taskussa komeilee uuden karhea 6230i megapixelin kameralla ja muilla herkuilla varustettuna

Jotenkin pitää ihmetellä nykyisten puhelimien kestävyyttä, tuntuu että kalliillekin malleille jo 2 vuoden rajapyykin näkeminen on todella vaikeata ja yleensä luurit hajoavatkin juuri kun takuu on mennyt umpeen – enää ei tehdä sellaisia vempeleitä jotka kestäisivät – tästä hyvänä esimerkkinä mun ikivanha Nokia 2110i jonka ostin vuonna 1993 ja vieläkin se toimii jos vaan virtaa saa akkuunsa.

Duunin jälkeen suuntasin Lauttasaaren anoppilaan, meidän oli määrä tavata Larun kirkkoherra siellä kirkolla klo 17 – selvennykseksi todettakoon että kyseinen herra siis vihkii meidät vajaan parin viikon päästä ja tuo papin kanssa keskustelu on ihan perusjuttuja ennen häitä. Tapaaminen meni ihan mukavasti ja pääsimmepä hieman harjoittelemaankin jo kirkkosalin puolelle joten nyt tiedämme hieman jo miten toimia – toisaalta mitään siinä tilanteessa muistamme kun alttarille kävelemme…

Häihin on aikaa laskurini mukaan tätä kirjoittaessa 11 päivää, 16 tuntia ja 27 minuuttia – ei siis kovinkaan paljoa. Itseasiassa kohta varmaan alkaa tulla paniikkia viimeisten asioiden hoidosta jos huomaamme että jotain on vaiheessa. Toisaalta pikku häiden eteen puuhastelu lienee ihan hyvä juttu koska se pitää jännityksen hieman kurissa.

Ilta on tänään mennyt aika hengaillessa, siistimme paikkoja hieman ja katselimme pitkästä aikaa todella paskan leffan – The Pacifier, Tuttisoturi. Vin Diesel nolasi itsensä kyllä todella pahasti ja olen tyytyväinen että tuota pätkää ei menty leffaan katsomaan

Päivä on ollut hieno, taas lämmintä on ollut melkein +30C ja sadepilvetkin ovat pysyneet poissa. Kaikenkaikkiaan loistopäivä.

Aamulla duuniin ajellessani verkkotakki osoittautui hieman viileäksi, olisi ehkä pitänyt ruuvata vuorit kiinni mutta jotenkin en vaan jaksanut. Huomasimpa kuitenkin että ei aamun 20C vielä ole ehkä optimi tuolle rotsille.

Duunin jälkeen suoraan kotiin ja rullikset jalkaan, vakiolenkkini tuntui yllättävän kevyeltä vaikka aurinko porotti ja lämpötila oli punaisella – kaikesta huolimatta lenkura meni 3 minuuttia tämän kesän ennätystä nopeammin. Joko tänään tapahtui jotain todella maagista tai sitten mulla on vaan kunto ja kestävyys alkanut kohota.

Iltasella suuntasimme kirkkonummen mökille grillaamaan ja saunomaan. Vesi oli, eilisen kaitalampikeikan tapaan, todella lämmintä ja saunan lämmitys oli ehkä hätävarjelun liioittelua mutta olihan se toki kiva pötköttää lauteilla rentoutumassa.

Vesivahinko alkaa näyttää jo paremmalta täällä meillä, vodaa ei tihku enää oikeastaan ollenkaan jotem pyyhkeetkin on voinut poistaa lattialta Huonona uutisena kuulin tosin että vettä on mennyt rakenteissa vielä tästäkin pari kerrosta alaspäin, tietää siis vieläkin isompaa laskua taloyhtiölle. Kauhulla odotan kun torstaina tulee kosteusmittaaja toteamaan kuinka laajalle alueelle tuo vahinko on ulottunut.

Talonmies kuskasi tänään yläkerrasta revityt parketit kaatikselle, ei käy naapuria kateeksi joka ei siis vieläkään tiedä että kämpässä on ollut tulva – he ovat lomalla ja puhelimet pois päältä. Yllätys mahtaa olla suuri kun kotiinpaluu koittaa, kun avaa oven niin entisen kauniin tammiparketin tilalla on raaka betonilattia ja kaikki huonekalut on tungettu kahteen kuivana säilyneeseen huoneeseen. Olisi mielenkiintoista olla kärpäsenä katossa kun he avaavat oven, \”kulta, on ollut varkailla kyllä perusteellinen tapa – meiltä ei ole pelkästään kadonneet huonekalut mutta ovat penteleet pöllineet parketinkin\”

Huomiseksi taas luvattu melkein +30C, saas nähdä kauan näitä helteitä kestää. Parvekkeemme chiliviljelmä saa ainakin riittävästi valoa ja lämpöä.

Päivään on mahtunut niin sukulaisjuhlia kuin sateenpitelyäkin, toki päivystystä unohtamatta. Ihmeen vähän on tosin saatu tänään aikaan, ollu jotenkin hieman vetämätön olo.

Aamulla kello 9 punkasta ylös ja päivää arpomaan, onneksi viime yö oli rauhallinen niin sai hieman ladata akkuja verrattuna siihen että kokoajan olisi luuri huutanut. Toivottavasti hippa jatkuukin rauhallisena tästä eteenpäinkin

Tänään oli sitten Toven veljen YO-juhlat, tämä toki tiesi sitä että munkin piti lykätä niskaan suuresti inhoamani puku ja kravatti – yök. En voi oikein tietää mitään asustetta jossa kokisin oloni tukalammaksi kuin puku päällä, ei oo ihan mun juttu ainakaan vielä YO-juhlat eivät oikein normaaleista eronneet, sellaiset perus perhekekkerit kun normaalit YO-juhlat nyt ovat. Sukulaisia ja ystäviä tulee sekä menee ja kokoajan on tasainen puheensorina

Ennen juhliin lähtöä teimme ruokaa ja söimme kunnolla, tämä johtuen siitä että molemmat puputtelemme hieman erikoisruokavalion säätelemiä juttuja ja siksi juhlissa ei ollut meille oikein mitään muuta kuin kahvia ja vichyä – piti siis tankata kunnolla etukäteen. Kanan rintafileet, aurajuusto-tomaattikermakastike, paistettua kesäkurpitsaa kunnolla maustettuna ja salaattia ei ollut ollenkaan huono setti ja sillä ainakin nälkä lähti sopivaksi aikaa.

Juhlista suuntasimme porukoideni luokse jossa rimpasin taas parin viikon tauoan jälkeen tukan poies kokonaan, ei pääse porukka kettuilemaan \”pitkätukasta\” Samalla mun piti käydä hakemassa hälytinjärjestelmän avaimet, porukat nimittäin tilasivat kotiinsa securitaksen hälytinsysteemin vartiointeineen tuossa joku aika sitten.

Himaan palattuamme olikin aika vaihtaa puku hieman mukavampaan asusteeseen, verkkaria jalkaan ja hieman välipalaa huiviin – siitä sitten saunaa odottelemaan. Ilta kului saunoessa ja tölsyä katellessa, mua ei koulujen päättäripäivänä saa villit hevosetkaan keskustaan oksentelevien teinien seuraan – ne ajat on onneksi koettu ja nähty kauan aikaa sitten.

Huomenna taas siivouspäivä, toisaalta ei haittaa kun taas on luvattu että vettä pitäisi tulla ihan huolellisesti.