Arkisto

Artikkelit jotka on merkitty avansanalla ‘Ruoka’

Ravintola Hoku – positiivinen löytö

marraskuu 27th, 2014 Ei kommentteja

Helsingissä on paljon pieniä ravintoloita, joista jokainen koittaa erottua massasta jotenkin, näin myös Punavuoressa sijaitseva pieni Hoku. Pöytiä ei ole montaa ja ne tuntuvat iltaisin olevan usein täynnä, pöytävaraus on siis todella suositeltavaa.

4 hengen pöytäseurueemme tilasi jokainen eri annokset ja kaikkien mielestä makumaailma ja ruoan laatu oli erinomaista.

Beef tataki Braised Crispy pork belly

Alkuruoaksi (yllä vas) valitsin Beef Tatakin (Kevyesti savustettua pintakypsytettyä raakaa naudanlihaa, tomaattia, sipulia, mustapippurisitrussoijakastike) – annos oli todella tasapainoinen ja maut sopivat loistavasti yhteen. Tekstuurissa oli sopivaa rapeutta kun taas samettisen pehmeä liha toi toisenlaista tasapainoa.

Pääruokana (yllä oik) testissä oli Braised Crispy Pork Belly (Rapeaa, pitkään haudutettua porsaankylkeä, kimchiä, korianteria, soija-chilikastiketta). Kun ajatellaan ravintolan mainostavan itseään Havaijilais-Japanilaisena fuusiokeittiönä, niin tässä se näkyi hyvin. Porsaassa oli samoja elementtejä mitä itse Havaijilla käydessäni huomasin siellä monesti olevan. Annos oli hyvä, mutta varoituksen sanana sanottakoon että kevyempää vaihtoehtoa hakevalle, tämä ei ole se valinta.

Jälkiruokana ollut HOKUn suklaa-macadamiapähkinäkeksi vaniljajäätelöllä oli myös erinomainen – yksinkertainen, mutta maistuva.

Hokun meininki kokonaisuudessaan on rentoa, mutta ei misään nimessä leväperäistä. Palvelu oli alusta loppuun ripeää ja asiallista, mutta ei jäykkää. Ruokailun jälkeen saimme rauhassa istua ja jutustella ilman että kukaan oli heittämässä meitä ulos tai viimeisten lusikallisten kohdalla tunkemassa jo laskua nenämme eteen. Kun seuraavan varauksen alkuun oli noin 15 minuuttia kävi tarjoilija kohteliaasti kertomassa tästä ja kysyi haluaisimmeko laskun – todella tyylikästä ja huomioivaa.

Hintaluokkakin oli kohtuullinen ja kahden hengen kolmen ruokalajin illallinen kustansi 72e (+ juomat 46e). Juomien osuus selittyy sillä että oluen ja siiderin lisäksi palanpainikkeeksi otettiin pullollinen punaviiniä (McWilliams Shiraz, Australia – Alko 451947, Hokussa 33e/plo).

Monissa lukemissani arvosteluissa Hokusta oli mainittu, että paikkaa ylihypetetään. Itse en tiennyt yhtään mitä odottaa, vaan lähdin avoimin mielin testaamaan paikkaa. Itse en ole sitä mieltä, että paikkaa hypetettäisiin liikaa. Se on yksinkertainen ja tarjoilu on ihan rennon asiallista, ei mitenkään ylitsepursuavaa. Mutta tärkeintä on kuitenkin ruoka, se Hokussa on erinomaista ja hinta/laatusuhde todella hyvä. Toivottavasti tämä ei myöskään muutu suosion myötä tulevaisuudessa.

Hoku nousee ehdottomasti yhdeksi suosikikseni pienen porukan illallispaikaksi.

Aiheet:Yleinen Avainsanat:

Ravintola Krullan brunssi – ”ok” ruokaa, asiakaspalautteita inhoava omistaja

toukokuu 18th, 2014 Ei kommentteja

Päätimme lähteä Helsinkiin brunssille ja lopulta paikaksi valikoitui Ravintola Krulla Lönnrotinkadulla (http://krullas.com/ ). Paikasta on kuulunut monenlaisia kokemuksia, varsinkin palvelusta, mutta en sentään olettanut että huonointa palvelua saa itse paikan omistajalta.

Brunssin hintaan (20e) kuuluu pääasiassa paria erilaista leipää, jogurttia, croissantteja, salaatteja, juustoja, suppea valikoima leivänpäällisiä, jäkiruokakakkuja sekä kahvia ja tuoremehua. Saapuessamme paikalle tarjoilija myös mainitsi että settiin kuuluu lämmin ruokalaji, jonka voisi valita listalta. Nämä lämpimät ruokalajit olivat erilaisia pieniä omeletteja ja pannukakkuja hillolla tai marjoilla, jotka olivat ihan perus lettuja. Ei siis mitään kummallista tai monimutkaista keittiön osalta. Tilasimme feta-tomaatti omeletin sekä pannukakun marjoilla.

Ihmettelimme jo muita ruokia syödessämme kuinka keittiöstä tuli todella hitaasti näitä lämpimiä ruokalajeja pihalle, useampi asiakas kävi kyselemässä onko heidän tilauksensa unohtunut ja joku mainitsi myös että jos ei kohta saa annostaan niin hänen olisi pakko lähteä. Useampi asiakas oli jo syönyt lautasensa moneen kertaa tyhjäksi ja odotti enää ainoastaan tuota lämmintä ruokaansa.

Odotettuamme miltei tunnin näitä lämpimiä annoksia, ja jo aikoja sitten syötyämme jälkiruokia myöten ateriamme mainitsin ohikulkevalle tarjoilijalle että ravintolan kannattaisi varmaan harkita luopumista siitä, että lämpimät ruoat automaattisesti kuuluisivat brunssiin, vaan ne voisi laittaa optioksi joka helpottaisi keittiön painetta – keittiön kun selvästi laahaa perässä tilaustensa kanssa. ”Paine” tosiasiassa oli muutaman kymmenen asiakkaan kokoinen ja tosiaan tehtävät annokset omeletteja ja normaaleita lettuja – tätä tosiasiaa vasten oli mielestäni käsittämätöntä että annoksia sai odottaa niin pitkään.

Tarjoilija kuunteli palautteeni ja ainoa mitä sanoi takaisin oli ”noinko meinaat? No kerron palautetta eteenpäin”. Tämän jälkeen kesti ehkä reilu 5 minuuttia ja keittiöstä ensimmäistä kertaa koko aikanamme kävelee kokintakkiin pukeutunut mies ulos kantaen kahta pientä lautasta, kävelee suoraan luoksemme ja ilman mitään pohjustusta alkaa paasaamaan meille englanniksi kuinka emme missään nimessä ole voineet odottaa tuntia vaan enemmänkin odotusaika on ollut 45 minuuttia – lisäksi hän kertoi että jos hänen kokkauksensa eivät kelpaa niin voi viedä ruoat poiskin. En missään vaiheessa ollut arvostellut hänen tekemiään ruokia, miten olisin voinutkaan kun emme olleet niitä edes maistaneet?

Jäin tuijottamaan pöytäämme saapunutta miestä suu auki ja kerroin hänelle että enpä ole hetkeen nähnyt ravintolassa tuollaista asennetta asiakasta kohtaan. Hänen mielestään suurin ongelma oli siis että asiakas oli maininnut tarjoilijalle odottaneensa miltei tunnin, kun aika oli hänen mielestään 45 minuuttia (joka nähtävästi oli sitten ihan normaalia). Totesin että hänen asenteensa on ihan käsittämätön, ja vastasi asiakkaalle haistattelua, jolloin hän korjasi luunsa tuhisten takaisin keittiöön. Kaverin asenne oli niin röyhkeä että oli pakko tiedustella tarjoilijalta olikohan kyseessä kenties itse omistaja, näin kuulemma oli.

Viereisessä pöydässä istunut pariskunta seurasi tilannetta ja omistajan poistuttua paikalta alkoi ihmettelemään kuulivatkohan he ihan oikein mitä juuri äsken tapahtui. Eivät itsekään kuulemma muistaneet nähneensä koskaan tuollaista asiakkaan kohtelua ravintolassa – ja ihmettelivät kanssamme onko todella jollain ravintoloitsijalla varaa moiseen.

Maksoimme annoksemme pois ja voin luvata etten kyllä itse ainakaan vaivaudu enää Krullaan asiakkaaksi, enkä suosittele paikkaa muillekaan.

Tags: Krulla Wiener Kaffeehaus, brunssi, brunch, Helsinki


Edit 27.11.2014

Netissä(*) olevien tietojen mukaan Krulla näyttää sulkeneen ovensa lokakuun 2014 lopussa ja ravintolan tilat ovat tyhjillään Lönkalla. Itselleni tämä ei kauhean kovana yllätyksenä tullut, koska jos omistajan suhtautuminen asiakkaisiin oli muillekin edes osittain sen kaltaista mitä me näimme, ei sillä pitkälle pötkitä.

Lähde : http://krullas.com/

Aiheet:Yleinen Avainsanat:

Keppana Kellari : Harmageddon pihvi

lokakuu 3rd, 2010 2 kommenttia

Kotimainen chilikulttuuri on alkanut nostaa viime vuosina päätään, joissain ravintoloissa saa nykyään jo ihan oikeasti potkiviakin annoksia, silti vielä markkinoinnissa tulisina mainostetaan ruokia joita syödessään miettii että kenen mielestä ne ovat olleet tuon arvosanan arvoisia.

Keppana Kellarin Harmageddon -pihvi

Tammelasta löytyy erittäin persoonallinen ravintola Keppana Kellari. Kyseisen ravitsemusliikkeen listalta löytyy myös Harmageddon pihvi, joka on saanut jotkut perustamaan sen ympärille jopa oman ”motoristikerhon”, Harmageddon Brothersin.

Kävin tänään moottoripyöräretkelläni testaamassa kyseisen lihakimpaleen. Annokseen kuuluu valitut perunat, salaatinlehti, pari palaa kurkkua, ananasrengas, siivu tomaattia, grillattu banaani ja sitten toki tuo paljon ”mainetta” kerännyt pihvi. Hintaa annoksella on 16,50€.

Syötyäni annoksen katsoin hieman huvittuneena noita Harmageddon Brothersin videoita hikoilevista isoista miehistä. Annos nimittäin on toki ihan maistuva, mutta ei siinä kyllä kummoisesti poltetta ollut. Leikkeen sisään on tungettu maustetahnaa, jonne on silputtu aromista päätellen jotain Annuum-sukuista chiliä muiden mausteiden lisäksi.

Harmageddon on varmaankin vanhalla suomalaisten mittakaavalla katsottuna ”tappavan tulinen”, mutta jos yhtään on harrastanut chilejä tai tulista ruokaa, niin kyhäelmä jää tulisuudessa enemmänkin säälittäväksi. Sanoisin että pikantti lisä tuohon maustetahnaan, voisi olla vaikkapa Blair’s Death Rain Nitro tai esim tujaus Dave’s Ultimate Insanity -chilikastiketta. Vaihtoehtoja on nykyään kyllä tarjolla ja esim tukusta noita löytyy hyvinkin laidasta laitaan.

Yleisarvosana annokselle : **½

Perustelut: Ei kovin tulinen eikä mikään kummoisen kokoinenkaan annos, maultaan ihan hyvä. Jos tulisuutta ei hehkutettaisi niin paljoa tuon kohdalla ruokalistassa, voisi pisteitä ropista enemmänkin – nyt kuitenkin kun tulisuutta mainostetaan erikseen niin poltteen puute laskee arvosanaa.

Harmageddon olisi ollut kova sana 90 luvulla tai 2000 luvun alussa, mutta nyt se pitäisi päivittää nykypäivään. Nykyään kun tulisuus ei ole enää välttämättä sitä mitä kebab-ravintolan ”tulinen” tomaattilitku on.

Jälkihuomautus: Pihvin maustetahnaa on selkeästi hieman paranneltu vuosien varrella, itse kävin edellisen kerran Keppanassa syömässä Harmageddonin vuonna 2008, tuolloin annos meinasi jäädä kesken, mutta ei chilin vaan sen suolaisuuden takia – illalla meni 3 litraa kokista pelkkään janoon. Nyt onneksi suolaisuus ei tullut silmille, mutta ei kyllä tulisuuskaan. Arvelin että olin saanut tuolloin maanantaikappaleen pihvista, joten nyt se piti käydä sitten syömässä uudestaan.

Aiheet:Yleinen Avainsanat:,

Bad Behavior has blocked 417 access attempts in the last 7 days.