Arkisto

Artikkelit jotka on merkitty avansanalla ‘Ammunta’

Hallinto-oikeus perusti päätöksen oikeudenmukaisesti lakiin

marraskuu 18th, 2009 Ei kommentteja

Helmikuussa käynnistämäni prosessi on nyt saatettu Helsingin Hallinto-oikeuden toimesta päätökseen – päätös perustui lakiin (niinkuin sen kuuluukin), joten valitukseni meni läpi. Tämä on nyt omien laskujeni mukaan kai kymmenes harrastajan voittama tapaus samasta aiheesta.

Poliisin päätös käyttää sisäasiainministeriön kiertokirjettä lakia korkeampana dokumenttina kaatui odotetusti. Helsingin hallinto-oikeus toteaa päätöksensä perusteluissa:

Ampuma-aselain 53 §:n 1 momentin mukaan hallussapitolupa annetaan toistaiseksi, jollei sitä erityisestä syystä ole annettava määräajaksi.

Ampuma-aselaista annetun hallituksen esityksen (HE 183/1997 vp) 53§:n 1 momenttia koskevien yksityiskohtaisten perustelujen mukaan hallussapitolupa olisi pääsääntöisesti annettava toistaiseksi voimassa olevana. Ertityisestä syystä hallussapitoluvan voisi kuitenkin antaa määräaikaisena. Tämä voisi olla perusteltua muun ohella silloin, kun kyseessä on luvansaajan ensimmäinen ampuma-ase.

Poliisilaitos on myöntänyt N.N:lle kymmenen vuoden määräaikaiset hallussapitoluvat <aseiden tekniset tiedot poistettu> perustellen päätöstään sisäasiainministeriön 29.9.2008 antamalla ohjeella. Poliisilaitoksen päätöksen perusteluissa ei ole esitetty ampuma-aselain 53 §:n 1 momentissa erityistä syytä ampuma-aseen hallussapitolupien antamisen määräaikaisuudelle. Näin ollen poliisilaitoksen päätös on kumottava ja asia palautettava sille uudelleen käsiteltäväksi.

Ensimmäinen erä on nyt siis voitettu, seuraavaksi pitää asioida poliisin kanssa uusien lupakorttien saamiseksi jotta saadaan nekin hoidettua oikeilla merkinnöillä oleviksi…

Toivoa vain sopii että jossain vaiheessa näiden lainvastaisten ohjeiden käyttö lopetetaan ja sitä myöten kunniallisten harrastajien kyykytyskin vähenee.

Aiheet:Yleinen Avainsanat:, ,

Hallinto-oikeus tehnyt jo päätöksiä lupa-asioissa

elokuu 14th, 2009 3 kommenttia

Helsingin Hallinto-oikeus on eilen antanut ensimmäisiä päätöksiään asiassa, josta itsekin olen samaan tuomioistuimeen valittanut. Kyseessä ovat siis nämä sisäministeriön ohjeen mukaisesti myönnetyt määräaikaiset ”käsiaseiden” hallussapitoluvat, jotka olisi nykyisen lain mukaan pitänyt antaa toistaiseksi voimassaolevina.

Oikeuden päätös oli mannaa korville, aseluvistaan valittanut henkilö nimittäin voitti casen! Tämähän sinänsä ei kerro vielä mitään muista päätöksistä, eikä sano sitä että oma valitukseni käsiteltäisiin samoin, mutta osoittaa kuitenkin ihailtavasti sen, että hallinto-oikeus pohjaa tässä tapauksessa ainakin päätöksensä lakiin, eikä mihinkään pikaisesti kirjoitettuun (lain kanssa ristiriidasssa) olevaan ohjeeseen.

Perusteluina tapauksessa hallinto-oikeus on linjannut aivan oikein että ”päätöksen perusteluissa ei ole esitetty ampuma-aselain 53 §:n 1 momentissa tarkoitettua erityistä syytä hallussapitoluvan antamisen määräaikaisuudelle” – perusteena alunperin lupakäsittelyssä oli siis käytetty ainoastaan tuota ministeriön ketjukirjettä, joka ei voi lakia alempana dokumenttina kävellä itse lain yli. Toistan hieman itseäni ja lainaan valituskirjelmää koskevaa kirjoitustani :

Suomen Perustuslaki määrittää pykälässä 107:

Jos asetuksen tai muun lakia alemmanasteisen säädöksen säännös on ristiriidassa perustuslain tai muun lain kanssa, sitä ei saa soveltaa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa

asiaa käsitellään myös pykälässä 2:

Julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia.

Omien valitusten päätöksiä odotan valmistuvaksi tässä parin kuukauden sisään, sitten näkee mitenkä asiaa on tuossa tapauksessa tulkittu.

Loppukevennyksenä laitettakoon video, joka osuvilla teksteillään kiteyttää aika hyvin ampuma-aseharrastajien keskuudesta aistittavia tuntoja nykytilasta:

Aiheet:Yleinen Avainsanat:,

Prosessi etenee: vastaselvitys toimitettu hallinto-oikeudelle

toukokuu 1st, 2009 Ei kommentteja

Sain jo melkein kuukausi sitten vastineen Itä-Uudenmaan poliisilaitokselta, sekä Lääninhallituksen poliisiosastolta Hallinto-oikeudelle tekemääni valitukseen – ensimmäinen oli ihan perusasiallinen mutta jälkimmäinen vastaus oli sama paperi mikä on lähetetty jokaiselle heidän alueella valituksen tehneelle – omalla kohdallani tuossa ei edes vastattu siihen asiaan mistä valitin.

Jotenkin tuntuu oudolta että poliisi ei ymmärrä hallintolakia / perustuslakia. Sielläkun määritellään se, että lakia alemmalla ohjeella ei voi säätää lain kanssa ristiriitaisia asioita. Tästä esimerkkinä Ampuma-aselaki ja sen 119§ määrittelee sisäministeriölle ne oikeudet, joista se voi päättää tai antaa lupaviranomaista sitovia ohjeita. Oikeuksiin ei kuulu jonkin tietyn aseluokan määritteleminen luvan myönnössä vain määräaikaisiin lupiin perustuvaksi pääsäännöksi kategorisesti. Sisäministeriö ei voi täten kumota ampuma-aselain pääsääntöä jonka mukaan luvat on myönnettävä toistaiseksi voimassa olevina. Tällaisesta kategorisesta luokittelusta ei voida määrätä lakia alemmalla kiertokirjeellä jo perustuslakiin nojaten.

Lupaviranomainen on selvästikin käsittänyt tilanteen väärin. Ohje, oli se minkälainen hyvänsä, ei määritelmällisesti voi olla lain yläpuolella tai sisältää lainvastaisia tulkintoja asioista ja periaatteista, jotka on lain, perustuslain sekä lakiehdotuksen perusteluosion kautta jo toisin yksilöity.

Annoin vastineeni näihin kirjeisiin ja toimitin ne määräaikaan mennessä Hallinto-oikeuteen – nyt sitten varmaan odotellaan kuukausia että prosessi etenee.

Voi tosin olla että saan toisenkin prosessin tässä aikaiseksi, koska kävin hakemassa pari viikkoa sitten uuden pistooliluvan taas, joka sekin tuli lainvastaisen ohjeen mukaisesti 10v määräajaksi.

Valitus toimitettu hallinto-oikeudelle

helmikuu 18th, 2009 2 kommenttia

Pari viikkoa sitten pohdiskelin valittaisinko Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen minulle antamista määräaikaisista aseluvista hallinto-oikeuteen ja päätös kaartui valituksen puolelle – tänään sitten kärräsin aamulla paperit Pasilaan.

Tutkiskelin sekä ampuma- että perustuslakiamme ja konsultoin asiantuntijoilta tietoa ja suhteellisen selkeästi näin että valitukselle oli aihetta. Taustaa:

Pääasiassa siis pyydän hallinto-oikeutta palauttamaan asian oikaistavaksi, itse oikeusastehan ei muuta suoranaisesti päätöksiä vaan palauttaa ne viranomaiselle muutettavaksi. Vaatimus tarkemmin koskee Itä-uudenmaan poliisilaitoksen tekemiä määräaikaisia lupapäätöksiä jotta hallussapitoluvat saataisiin ampuma-aselain mukaisesti muutettua toistaiseksi voimassa olevaksi.

Itä-uudenmaan poliisilaitos on myöntäessään ostoluvan kyseisille pistooleille asettanut lupaan ehdon, jonka mukaan saatava hallussapitolupa on voimassa määräajan 10 vuotta myöntöpäivästä lukien .

Ampuma-aselaki vuodelta 1998 kuitenkin lähtee siitä pääperiaatteesta että hallussapitolupa tulee myöntää toistaiseksi voimassa olevana, jollei sitä erityisestä syystä ole myönnettävä määräaikaisena.

Ampuma-aselain 53§ kertoo seuraavaa:

Hallussapitoluvan voimassaoloaika ja lupaehdot
Hallussapitolupa annetaan toistaiseksi, jollei sitä erityisestä syystä ole annettava määräajaksi.

Hallituksen esityksessä ampuma-aselaiksi HE 183/1997 ko. lainkohtaa selvennetään määräaikaisuuden perusteista seuraavalla tekstillä:

53 §. Hallussapitoluvan voimassaoloaika ja lupaehdot.
1 mom. Ampuma-aseen pysyvään hallussapitoon oikeuttava hallussapitolupa annettaisiin tavallisesti luvan voimassaoloaikaa rajoittamatta. Hallussapitolupa olisi siten pääsääntöisesti annettava toistaiseksi voimassa olevana. Erityisestä syystä hallussapitoluvan voisi kuitenkin antaa määräaikaisena. Tämä voisi olla perusteltua muun ohella silloin, kun kyseessä on luvansaajan ensimmäinen ampuma-ase. Jos luvan hakija ei kykene tarkoin selvittämään aseharrastuksensa laatua ja aktiivisuutta, lupahakemus tulisi yleensä hylätä, koska lakiehdotuksen 45 §:n 2 momentissa tarkoitetut lupaedellytykset eivät tuolloin täyttyisi. Tapauksissa, joissa luvan hakijan antama selvitys aseharrastuksestaan ei täysin tyydytä lupaviranomaista, luvan antaminen määräaikaisena voisi olla kuitenkin perusteltua.

Lupaa haettaessa on selvitetty muun ohella tarkoin harrastuksen kohde ja aktiivisuus, eikä hakija ei ole lain sanan tarkoittama vasta-alkaja eikä kyseessä ole myöskään ensiaseen hankinta. Hakijalla on entuudestaan vastaavia pistooleita, vastaavaan käyttötarkoitukseen, jotka on myönnetty voimassa olevan aselain aikana ja joiden ominaisuudet ovat vastaavat kuin haettujen lupien kohteina olevissa aseissa. Lisäksi hakijalla on jo ennen näitä lupia 4 kpl erilaisia ampumaharrastusaseita, jotka lippaan kapasiteetin ja tulivoiman osalta ovat suurempia kuin hakemuksen kohteena olevat ampuma-aseet ja näiden haluussapitoluvat ovat kaikki myönnetty saman poliisilaitoksen taholta toistaiseksi voimassa olevina.

Suomen Perustuslaki määrittää pykälässä 107:

Jos asetuksen tai muun lakia alemmanasteisen säädöksen säännös on ristiriidassa perustuslain tai muun lain kanssa, sitä ei saa soveltaa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa

asiaa käsitellään myös pykälässä 2:

Julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia.

Itä-uudenmaan poliisilaitos ei ole esittänyt määräaikaisuuden perusteeksi mitään sellaista seikkaa, joka perustuu voimassa olevaan ampuma-aselakiin, hallituksen esitykseen ampuma-aselaista tai siihen liittyviin asetuksiin tahi sisäministeriön toimintavallassa oleviin, asetuksista ja laeista johtuviin päätöksiin. Itä-uudenmaan poliisilaitos on määräaikaisessa lupapäätöksessään vedonnut vain sisäministeriön ohjeeseen SM Dno/2008/1009 kirje 29.09.2008, joka määräaikaisuden perustetta arvioitaessa ja viranomaista sitovana ohjeena on lainvastainen.

Katson että vedoten sekä perustuslakiin että voimassaolevaan ampuma-aselakiin on Itä-Uudenmaan poliisilaitos virheellisesti jättänyt myöntämättä hakeamiani lupia toistaiseksi voimassaolevina ja pyydän tähän Hallinto-oikeudelta nyt oikaisua.

Paperit on tosiaan nyt jätetty ja ystävällinen neitihenkilö kirjaamossa kertoi käsittelyajan olevan lähes vuoden, joten nyt sitten vaan odotellaan 🙂

Aiheet:Yleinen Avainsanat:, ,

Aseluvista valittaminen hallinto-oikeuteen

helmikuu 4th, 2009 2 kommenttia

Kävin viime viikolla poliisin luona haastattelussa, koska olin hakenut viittä uutta aselupaa ja uusien säännösten mukaan kaikki käsiaseiden hakijat pitää joka kerta haastatella. Itse haastatteluprosessi ei ollut kummoinen, kaksi poliisia jututtivat minua 15min, tsekattiin yhdessä hakemukset läpi ja kerroin vielä suullisesti kaikille aseille käyttötarkoitukset (jotka oli kirjallisesti jo hakemuksissa). Haastattelu hoitui asiallisesti niinkuin se näin kilpaurheilijan kanssa pitäisikin tapahtua, liitteinä oli asianmukaiset harrastuspäiväkirjat sekä toki kauden 2008 kilpailutulokset, mukaanlukien mm SM-kisojen tulokset, seurojen harrastustodistukset, ampumaurheiluliiton alaiset ampujantutkinnot sekä toki lisenssit sun muut vastaavat dokumenti – lääkärintodistusta unohtamatta.

Kaikki luvat myönnettiin, mutta toisinkuin aselaki sanoo, niin poliisi myönsi luvat uusien säännösten mukaisesti 10 vuoden määräajaksi. Aselaki toteaa suhteellisen yksiselitteisesti että luvat olisi pitänyt tulla ”toistaiseksi”, kuten kaikki aiemmat lupani ovat. Tästä aiheesta ajattelin valittaa hallinto-oikeuteen.

Heti Kauhajoen murheellisten tapahtumien jälkeen sisäministeriö painoi paniikkinapin pohjaan ja yhden viikonlopun aikana kasasi suhteellisen järjettömän säännöspaketin, jossa laitettiin pistooliluvat määräaikaisiksi ja alettiin vaatimaan kaikenmaailman todistuksia millon mistäkin asiasta – tässähän kukaan ei muistanut että sekä Jokelan että kauhajoen murhenäytelmät tapahtuivat juurikin määräaikaisesti luvitetuilla aseilla, eli määräaikaisuus ei tuollaisilta pelasta ihmiskuntaa. Lääkärintodistukset olivat myös tuossa ohjeessa vaatimuslistalla ja niitä alkoi olla todella vaikeaa saada, koska lääkärit eivät niitä mielellään kirjoita, onneksi itselläni löytyy suvusta lääkäri joka tuntee minut ja homma ei ollut ongelma – kymmenet muut harrastajat joita olen jututtanut eivät ole olleet yhtä onnekkaita.

Lupapaperit saapuivat fyysisesti eilen. Soittelin laitokselle ja ihmettelin kun mukana ei tullut hallintolain vaatimaa päätöstä ja valitusohjetta. Kanslisti, joka puhelimessa oli, vaikutti todella nyrpeältä ja ymmärtäähän sen toisaalta, vaikka selitinkin että ei tässä hänen työtään ole tarkoitus arvostella vaan valittaa ministeriön aselainvastaisesta ohjeistuksesta. Hallinto-oikeushan lukee mitä laki sanoo, eikä katsele ohjeistuksia – ainakaan sen ei pitäisi.

Kanslistin kanssa käydyn puhelun jälkeen minulle jäi muistiinpanoina ylös, että valituspäätökset saisin vasta joskus myöhemmin kun aseluvat olisivat käytetty ja aseet näytetty poliisille (ts hallussapitolupaprosessi käynnistynyt) – tämä tosin muuttui aika nopeasti kun pari tuntia edellisen puhelun jälkeen minulle soitti itse lupaosaston päällikkö joka ihmetteli valitusinnokkuuttani. Sain komisariolle selvitettyä tarkoitusperäni ja hänkin ymmärsi mitä ajoin takaa – kansalaisena minun pitää noudattaa lakia ja jos poliisi ei päätöksessään noudata lakia suoraan (perustuslaissa määritetty) niin minulla on oikeus tästä valittaa.

Poliisia ei sinänsä luulisi kiinnostavan valitanko vai en, koska hehän noudattavat esimiehiltään ja ministeriöltä saamiaan ohjeistuksia, eikä hallinto-oikeus rankaise poliisia vaikka se katsoisi että lupamenettelyssä on tehty virhe. Itseasiassa useat lupakäsittelijät kehottavatkin kaikkia valittamaan lupapäätöksistä, koska heidänkin mielestään ministeriön ohje rikkoo lakia.

Poliisi lupasi toimittaa valituskelpoisen päätöksen ja valitusohjeet pikapuoliin, jään odottamaan niitä ja katson niiden saavuttua mitä teen valituksen kanssa. Onneksi tuttu juristi lupasi auttaa ja lukea valitukseni läpi, sekä auttaa mahdollisesti sen hienosäädössä.

Kerrankin on pakko kompata

tammikuu 22nd, 2009 Ei kommentteja

Harvoin tulee eteen pitkiä blogikirjoituksia, joista voi olla kirjaimelleen 100% samaa mieltä – nyt tuollainen tilastollinen oikku on kuitenkin löytynyt. Ketään ei varmaan yllätä että aiheena on tälläkin kertaa tuo uusi aselaki, josta olen jo paljon pulissutkin. Juttu löytyy :

http://www.halla-aho.com/scripta/holmlund_aselaki_turvallisuusvaje.html

Artikkelissa löytyy tietoa aina vanhan aselain perustoista nykyisiin ohjeisiin ja vielä uuden aselain valmistelusta tihkuneisiin tietoihin – kaikenkaikkiaan hyvä tietopaketti oli lukija sitten aselain tuntija tai siitä ensimmäistä kertaa mitään lukeva.

Koska asevastustajat tuntuvat inhoavan tilastoja niin laitetaan pari kohtaa tuolta suoraan tähän (lihavoinnit minun tekemiäni):

Vuosina 2000-2006 Suomessa surmattiin n. 120 henkilöä vuodessa. Henkirikoksista 16% tehtiin tuliaseilla ja 7% luvallisilla tuliaseilla. Jälkimmäisistä suurin osa oli ”pitkiä” aseita eli kivääreitä ja haulikoita. Suomessa on n. 650 000 aseluvan haltijaa. Heistä keskimäärin 7,7 oli vuosittain epäiltynä henkirikoksesta. Määrä vastaa 0,012 promillea luvanhaltijoista. Henkirikoksesta epäiltyjen osuus koko väestöstä oli kaksi kertaa suurempi, 0,024 promillea. Tilastojen valossa luvanhaltijat ovat siis lainkuuliaisempia kuin väestö keskimäärin, mikä selittynee yhtäältä sillä, että luvan saaminen edellyttää nuhteettomuutta, ja toisaalta sillä, että pelko lupien menetyksestä hillitsee tehokkaasti luvanhaltijaa syyllistymästä edes ylinopeusrikkomuksiin, väkivallasta puhumattakaan.

Luvallisella käsiaseella tapetaan vuosittain keskimäärin 2,5 ihmistä. (Jokelan ja Kauhajoen tapaukset eivät historiallisesti uniikkeina ole tilastollisesti merkittäviä.) Voidaan tietysti sanoa, että siinäkin on 2,5 ihmistä liikaa. Mihin yksityishenkilö sitä paitsi tarvitsee käsiasetta? Toisaalta samaan aikaan alkoholi tappaa vuosittain suoraan 3000 ihmistä ja on ainakin osatekijänä suurimmassa osassa väkivalta- ja henkirikoksista. Eikö niissä ole muutama liikaa? Mihin kukaan tarvitsee alkoholia?

Kokonaisuudessaan Halla-Ahon kirjoittama teksti sopisi kaikille päättäjille luettavaksi, mutta harmillisesti herran nimi lienee monelle maanjohdossa loikoilevalle kirosana – mikä toki on valitettavaa. Juttu itsessään kun on mainio ja suht puolueettomasti kirjoitettu perustaen aiheet faktoihin, ei tuntoihin.

Aiheet:Yleinen Avainsanat:, ,

Aseluvat menossa määräaikaisiksi

tammikuu 18th, 2009 1 kommentti

Tämä viikonloppu tuli vietettyä aika pitkälti Santahaminan varuskuntasaarella suorittamasa Sovelletun ReserviläisAmmunnan (SRA) turvakurssia. Kurssiin kuului ammuntojen ja kokeiden (läpi menivät) lisäksi myös kasa luentoja – mukana poliisin lupayksikön luento aseluvista.

Suomessa on jonkinaikaa nyt ollut mielenkiintoinen tilanne, poliisi sanoo suoraan ettei ministeriöstä tulleet ohjeistukset perustu aselakiin, mutta silti niitä on pakko noudattaa esimiesten käskyllä. Samaan hengenvetoon poliisi itse kehottaa luvanhakijoita valittamaan hallinto-oikeuteen aselainvastaisista lupapäätöksistään. Mielestäni on hölmöä että poliisi viranomaisena tekee yleensä lain kanssa ristiriidassa olevia päätöksiä, varsinkin kun seuraavassa lauseessa todetaan jo että laki menee tiukassa paikassa kaikkien ohjeistuksien ohi ja oikein mainostetaan valitusta. Valitus on toki hyvä idea, mutta jo pelkkä tuon laatiminen kustantaa juristin tekemänä noin 1000e, eli aikamoinen lovi tuostakin tulisi.

Viimeaikaiset ohjeet ovat toki jo pientä osviittaa mitä uusi aselaki on tuomassa harrastajien päänsäryksi ensi syksynä – uutisointi vahvistaa että määräaikaisuudet olisivat tulossa lupiin pysyvästi. Vastuu uusinnan muistamisesta on toki aseen omistajalla ja unohdus tietää aselainrikkomisesta rapsut + muittenkin aseiden takavarikoinnin? Kuinkas moni onkaan unohtanut uusia 10 vuoden passinsa määräajassa? Minä ainakin… Jos jotain positiivista haetaan uutisesta niin täyskielto höpötyksestä on aika pitkälti luovuttu.

Itselläni on tällähetkellä vetämässä 5 uutta lupahakemusta, kun luvat todnäk tulevat määräaikaisina pitää kyllä vakavasti harkita tuota poliisin ehdotusta valituksesta hallinto-oikeuteen. Onneksi Vantaalla lupien käsittely suoritetaan ainakin toistaiseksi sen tään kohtuullisessa ajassa – Helsingissä nimittäin lupahallinto on ruuhkautunut niin, että lupapäätöstä saa odottaa 2-3 kuukautta.

Jottei lupapolitiikan pohdinta veisi mieltä liian apeaksi, laitetaan loppuun kevennykseksi vielä SRA-aiheinen lajivideo :


Lähde: http://www.youtube.com/watch?v=5RnluQoieHI

Aiheet:Yleinen Avainsanat:,

Vihdoinkin joku sentään tajuaa

marraskuu 22nd, 2008 Ei kommentteja

Pääministerin ja muiden puhumasta asekiellosta on vihdoinkin tajuttu, että se on mahdoton – samalla ministeriö on lopettanut täyskiellon suunnittelun. Sinänsä harmi että tuo tajuttiin vasta siinä vaiheessa kun alettiin laskemaan kiellolle hintaa, eikä esim siinä että länsimaisessa yhteiskunnassa kyseisten pakkovaateiden suunnittelukaan ei pitäisi olla tätä päivää.

Tässä lehtijuttu jossa aiheesta kerrotaan :

Käsiasekiellon hinta: yli 116 miljoonaa

Hallituksen pohtima käsiaseiden täyskielto on kaatumassa hintaan. Yksityisen omaisuuden takavarikointi maksaisi valtiolle lunastuskorvauksina vähintään 116 miljoonaa euroa.

Pääministeri Matti Vanhasenkin (kesk.) aikoinaan ehdottama ja kansalaisadressilla vauhditettu käsiaseiden täyskielto on torppautumassa hankkeen kalleuteen.

Tällä hetkellä sisäministeriössä on käynnissä laaja selvitystyö aselaista, mutta käsiaseiden täyskieltoa emme valmistele, kertoo sisäministeri Anne Holmlund (kok.).

Kiellon arvioidut kustannukset ehtivät jo pelästyttää budjetinlaatijat.

Mikäli nyt Suomesta löytyvät arviolta 290 000 laillista pistoolia ja revolveria kiellettäisiin, valtio joutuisi perustuslakiin kirjatun omaisuudensuojan takia keräämään ne pois ja maksamaan niistä pakkolunastushinnan.

Luvallisten käsiaseiden myyntihintojen haitari on suuri, käytetyilläkin hieman alle sadasta eurosta yli tuhanteen euroon.

Varsinaiset kilpa-aseet voivat olla tuhansien eurojen hintaisia.

Vakuutusyhtiöiden mukaan keskiverto tarkkuuspistooli arvioidaan kotivakuutuksissa korvaushinnaltaan noin 500 euron arvoiseksi.

Jos tyypillisen harrastuskäytössä olevan käsiaseen käypä arvo määriteltäisiin reippaasti alakanttiin 400 euroksi, korvaussumma nousisi silti yli 116 miljoonaan euroon.

Summaan eivät sisälly esimerkiksi takavarikoitavat panokset.

Ei siis ihme, ettei ensi vuoden lisäbudjetissakaan näkynyt takavarikointiin korvamerkittyä rahaa.

Määrärahaa tähän tarkoitukseen ei ole ollut tarpeellista varata, Holmlund perustelee.

Hallituksella ei olisi kovin helppoja keinoja näin ison rahakasan löytämiseksi. Esimerkiksi viinaveron 10 prosentin korotus tuo valtiolle ensi vuonna 65 miljoonaa euroa, ja sekin kuluu budjetin paikkaamiseen.

Perustuslakivaliokunta: täyskorvaus kaikille

Taloussanomat kysyi eduskunnan perustuslakivaliokunnan jäseniltä, voisiko aseiden takavarikoinnin toteuttaa poikkeuksellisesti ilman korvausta, yleisen järjestyksen ja turvallisuuden nimissä.

Kansanedustajien mielestä ei.

Käsittääkseni omaisuudensuoja on tällaisissa asioissa hyvin selvä. Muissakin maissa, joissa kieltoja on toteutettu, valtio on joutunut korvaamaan yksityisen omaisuuden menetykset, sanoo valiokunnan jäsen Ville Niinistö (vihr.).

Jos kauppiaille korvattaisiin laillisen kauppatavaran pakkolunastuksen menetykset kirjanpitohinnalla, sama pitäisi yhdenvertaisuussyistä tehdä myös yksityisille kansalaisille.

Täyskorvauksen on oltava sama kaikille, sanoo valiokunnan puheenjohtaja Kimmo Sasi (kok.).

Yrittäjien vahingonkorvausvaateet todennäköisesti työllistäisivät tuomioistuimia vuosiksi. Lisäksi käsiaseisiin kuuluvat tarvikkeet ja patruunat tulisi todennäköisesti myös korvata jollain tavalla.

Jos muu omaisuus menettää pakkolunastuksen takia arvonsa, korvaus voi kohdistua myös siihen. Tätä on hyvin vaikea arvioida etukäteen, Sasi arvioi.

Valiokunnan varapuheenjohtaja Jacob Söderman (sd.) ei pidäkään kaikkien käsiaseiden pakkolunastusta järkevänä nykyisessä taloustilanteessa.

Se olisi raskas operaatio, eikä siitä ilmeisesti olisi vastaavaa hyötyä, sanoo Söderman.

Hänen mielestään aselupaehtojen jyrkkä kiristäminen ja lupavalvonnan parantaminen olisi kokonaisuutena toimivampi ratkaisu kuin täyskielto.

Britannian asekielto maksoi yli 137 miljoonaa euroa

Myös perustuslakivaliokunnan varajäsen, vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Annika Lapintie arvioi, että aseiden hallussapidon rajoittaminen on nyt helpompi vaihtoehto. Kieltoajatusta hän ei kuitenkaan vielä hylkäisi.

Toteutuksessa voitaisiin käyttää hyväksi esimerkiksi Englannin kokemuksia, sanoo Lapintie.

Britanniassa valtio lunasti vuoden 1998 käsiasekiellon jälkeen noin 162 000 asetta panoksineen. Omistajille maksettiin korvauksina yli 80 miljoonaa puntaa.

Nykyrahassa summa vastaisi 137,8 miljoonaa euroa. Lisäksi takavarikoinnin järjestelyt ja aseiden tuhoaminen maksoivat valtiolle ehkä kymmenisen miljoonaa.

Sisäasiainministeriö on aikonut tuoda esityksensä uudeksi aselaiksi eduskunnalle ensi keväänä.

Yksi yhä suunnittelulistalla oleva vaihtoehto on tietyntyyppisten, yleisimpiin urheiluammuntalajeihin soveltumattomien käsiaseiden kielto.

Selvitystyön valmistuttua tästä tehdään tarkemmat poliittiset linjaukset, Anne Holmlund sanoo

Lähde: http://www.taloussanomat.fi/politiikka/2008/11/21/kasiasekiellon-hinta-yli-116-miljoonaa/200830102/12

Mielestäni tuo 400e/kpl on erittäin alakanttiin laskettu, itseltäni ei löydy yhtäkään asetta jonka arvo olisi nyt alle tonnin kappaleelta, kalleimman kiväärin maksaessa yli 3500e. Tuohonkun lasketaan päälle kaikki varusteet ja patruunat, jotka tulisivat arvottomiksi aseiden lunastuksessa, päästään jonnekin 15 000e päälle summaan omallakohdallani. Kyllä tulisi valtiolle kalliiksi.

Jos nyt kuitenkin lasketaan että käsiaseiden lunastus maksaisi tuon 116 miljoonaa ja maksajina toimisivat ne 57 227 henkilöä, jotka (väitetysti itse) allekirjoittivat aseiden kieltoa vaatineen adressin, ei tuo tekisi kuin 2027e/allekirjoittanut henkilö 😉 Tosiasiassa summa olisi kyllä varmasti kyllä suurempi – epäilin että ainakin tuplat (yli 230 miljoonaa). Ja huom, tässä siis vasta laskettu pistoolien lunastushinta.

Aiheet:Yleinen Avainsanat:, ,

Asekieltoa vaativille hieman tutkimuslukuja

lokakuu 9th, 2008 Ei kommentteja

Koska asekiellon vaatijoilla ei yleensä ole mitään faktapohjaa vaateilleen, ainoastaan mutu-tuntumalta tunnepohjaista tietoa, niin laitetaan hieman faktaa henkirikosten tekovälineistä puolueettoman tahon tekemiä.

Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen raportti:

Tekoväline 1.6.2002-30.6.2006 tehdyissä henkirikoksissa

Katsauskauden henkirikoksista 39 % oli tehty teräaseella. Toiseksi yleisin surmaamistapa (23 %) oli kuoliaaksi pahoinpiteleminen tai kuristaminen ilman välinettä. Ampuma-asetta oli käytetty 16 %:ssa rikoksia. Rikoksissa käyteytyistä ampuma-aseista pääosa (57 %) oli luvattomia. käsisituliaseista luvallisia oli 32 %, muista tuliaseista 45 %.

Lähde: http://www.optula.om.fi/uploads/zlla6l4jiavmj.pdf

Aseita on helppo syyttää, mutta se tekisikö täyskielto mitään onkin sitten jo toinen juttu 😉 Tai no, muuttaisihan se kymmenientuhansien ampumaharrastajien elämää – ihmisten jotka ovat täysin laillisesti hankkineet harrastusvälineensä eivätkä ole lakia rikkoneet. Tasapuolista.

Toisaalta, jo olemassaolevien aseiden poiskerääminen voisi olla nykyisen perustuslain kannalta kyseenalaista:

Suomen perustuslaki 11.6.1999/731
Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä määrätyllä tavalla, säädetään:

15 §
Omaisuuden suoja

Jokaisen omaisuus on turvattu.

Omaisuuden pakkolunastuksesta yleiseen tarpeeseen täyttä korvausta vastaan säädetään lailla.

Aiheet:Yleinen Avainsanat:, ,

Käsiaseet kiellettävä? Miksi? En ymmärrä…

syyskuu 24th, 2008 Ei kommentteja

Media huutaa taas suoraa kurkkua ja tekee kyselyjä pitäisikö aseet kieltää – miksei kysytä pitäisikö henkisen hyvinvoinnin hoitoa lisätä tai aselakia esim ensiaseen hankkijoiden kohdalta tarkentaa? Miksi kaikki pitää suoraan aina vaan kieltää kaikilta?

Kieltäminen ei ratkaise itse ongelmaa, eli syytä miksi joku tekee tällaisen teon. Jos sairas henkilö haluaa tappaa kasan ihmisiä niin hän tekee sen riippumatta siitä onko hänellä pistooli tai joku muu aseeksi luokiteltava esine. Aselaki on Suomessa nyt jo suht tiukka, mutta aina kun virkamiehelle annetaan jossain tilanteessa mahdollisuus päätää jotain oman arvion perusteella voi tapahtua virheitä. Suomessa keskitytään enemmän siihen onko aseen piipun päässä oleva reikä (kaliberi) liian suuri jollekin aseenhakijalle, kun pitäisi keskittyä siihen onko henkilö alun alkaen sovelias aseen haltijaksi.

Nytkun jotain on tapahtunut niin heti on on poliisin pää vadilla ja pääministeriä myöten huudetaan aseiden pahuutta – ehkä tarkoituksella, koska tässä saadaan huomio kiinnitettyä toisaalle pois niistä terveydenhuollon ja nuorisotoimen varojen leikkauksista, joita juuri samat ovat aiemmin ajaneet. Itse ongelmaan ei pääsääntöisesti haluta puuttua vaan mennään populistisesti siitä yli missä aita on matalin miettien tekovälinettä. Vika on ihan täysin muualla kuin aseiden saatavuudessa. Jokelan ja Kauhajoen tapaukset eivät ole sattumaa vaan seurausta taustalla olevista onglemista joihin tulee aseiden sijasta puuttua.

Täyskiellon puolestapuhujien puheissa on heitelty ilmaan _taas_ myös aseiden säilytystä ampumaradoilla vaihtoehtona. Idea on ankka seuraavista syistä (totesin tämän jo Jokelan tapauksen jälkeen):

– Suuri osa ampujista harjoittelee ja kilpailee useilla eri radoilla, harrastaja saattaa esim käydä viikossa kolmellakin eri radalla harrastamassa ammuntaa – ase pitäisi hakea aina jostain radalta jos lähtee muualle? Silloinhan tilanne on sama kuin ase olisi kotona. Vai kustantaisiko joku panssarikuljetuksen jokaiselle aseelle erikseen ratojen välille?

– Keskitetty säilytys vaatisi todella suuria investointeja seuroilta tiloihin / turvallisuuteen / vartiointiin – täysin mahdotonta koska suurin osa radoista Suomessa on keskellä metsää oleva rata missä ei ole kuin puinen ampumakatos – aseet pitäisi kuitenkin kuljettaa radoille aina säilytyspaikoista, eli ne olisivat ampujan hallussa tuolloinkin.

– Yhdellä murrolla yhteissäilytykseen varkaat saisivat käsiinsä satoja/tuhansia aseita, tästä on esimerkki mm Ruotsista jossa keskitettyyn asevarastoon tehtiin vartijoista huolimatta murto ja satoja aseita varastettiin.

– Aseiden huolto / kunnossapito tehdään kotona vapaa-ajalla, huoltamaton ase ei ole turvallinen.

Toivoisin että asiassa otettaisiin nyt järki käteen, se että käsiaseet säilytettäisiin radalla ei ole mitenkään käytännössä mahdollista. sen lisäksi pitää muistaa että tämän jälkeen edelleenkin ne tulivoimaisimmat metsästysaseet olisivat kotona.

Aseiden ratasäilytys ei olisi säästänyt meitä eiliseltä draamalta – valitettavasti. Lisäksi kannattaa muistaa että surullisen tapauksen takia pikaisesti ideoitu lakimuutos, joka vaikuttaa yli puoleen miljoonaan vastuulliseen aseenomistajaan, on ehkä hieman hätiköity. Lakia huutavat muutettavaksi suurimmaksi osaksi, jotka eivät ymmärrä nykyisestäkään aselaista mitään saatika ole perillä aseiden säilytyksestä tai muistakaan yksityiskohdista. Luvansaannin helppouttakin lujiten huutavat ne jotka eivät ole koskaan yhtäkään lupaa edes hakeneet.

Itselläni kotona on aseilleni sertifioitu, tyhjänäkin yli 150kg painava, raskas asekaappi. Aselaki säätelee jo tällähetkellä että ase tulee säilyttää tietyllätavalla – laki on tietääkseni ihan toimiva jo nykyisellään ja onkin vaikea kuvitella mitä kuningasideaa tuossa halutussa muutoksessa olisi \”turvallisuuden\” kannalta. Pikemminkin päinvastoin. Keskityttäisiin enemmän siihen että onko ensiaseen hakija sovelias saamaan harrastevälineensä, kuin siihen piipunpäässä olevan reiän kokoon tai kaikkien aseiden kieltämiseen.

Eilisessä turmassa käytettiin ihmisten surmaamiseen myös bensaa ja sytkäreitä – nekin olivat samallatavalla välineitä kuin aseet. Pitäisikö myös ne kieltää?

Aiheet:Yleinen Avainsanat:, ,

Bad Behavior has blocked 417 access attempts in the last 7 days.