Jassun elämää

Viikonloppu oli taas vaihteeksi täynnä menoa ja meininkiä, ja sen huomaa… Olen taas ihan rättiväsynyt ja energia kelpaisi kyl, suoraan kotiintultuani tänään painuin nukkumaan.

Otin perjantain vapaaksi, jotta pääsimme lähtemään kohti Parkanoa ajoissa – siellä pidettiin perinteinen moottoripyora.org pääkokoontuminen – Tasari 2006. Aamulla pyörä tulille ja kohti Tuusulaa, josta otimme matkaan Juhan ja Inkan. Sitten ei muutakuin mutkia pitkin kohti Parkanoa.

Toisinkuin viime vuonna, emme nyt menneetkään moottoritietä vaan pysyimme mahdollisimman pienillä karvoilla, lyhyitä siirtymiä sitten isommilla mutta tavoite oli koluta nelinumeroisia latuja – sellaisia jotka ovatkin parhaimpia moottoroiduille pyörille.

Viikonloppu meni vauhdikkaasti, keittoa kului sopivasti ja lauantaina olikin aamulla oikein kuningas-krapula. Sunnuntaiksi tulikin sitten rauhoitettua että aamulla pystyi jopa elämään, siihen eivät tosin kaikki pystyneet. Muttajoo, viikonloppu oli bueno ja ilmatkin suosivat – ei valittamista. Uusi nahkainen ajoasunikin osoittautui hyväksi.

Paluumatkalla suunnitelmat eivät menneet ihan niin hyvin kuin mennessä, meidän piti painella taas mutkapätkiä mutta löytämämme 20km sepelitie vei innon oikeastaan kaikilta. Latasimme siis moottoritietä Hämeenlinnaan ja siitä siirryimme pienemmille teille. Eipä toisaalta ihan älyttömästi ollut kuskeissa puhtiakaan mutkia taitella.

Kävimme eilen vanhempienikin luona, pitihän uusi perheenjäsen käydä moikkaamassa – he nimittäin ottivat uuden koiran keskiviikkona. Nyt kuukauden koeajalla Pikkiksen seurana on 2 -vuotias Titta Aika lutunen kaveri olikin, pitää tosin vielä tutustua pidemmän aikaa ja katsella miten tytteli kotiutuu. Harmillisesti emme vaan saa häntä mukaan ensiviikonlopuksi mökille, koska tytön pitää kotiutua vanhempienii kanssa.

Tämä aamu oli aika perseestä, heräsin yöllä siihen että kurkkuni oli älyttömän kipeä – ihankuin siellä olisi ollut kaktus. Aluksi mieleeni tuli ne ajat kun sairastin kerran vuodessa angiinaa, mutta onneksi tälläkertaa ei liene siitä kyse. Pelkäsin tosin sitäkin koska töissä väsytti ihan sairaasti ja veto oli poissa, kuumemittari sen sijaan kotona näytti normaaleja lukemia – hyvä niin.

• 

Viime viikon kuume ei olekaan rauhoittunut, tuohon saattaa olla syyny lauantaiksi tulleet yllätys-rapukekkerit. Ei vanhan sanonnan viina ja sauna sitten auttaneet kuitenkaan.

Olimme suunnitelleet ajolenkkiä lauantaiksi mutta mun sairastelun takia piti sitten peruuttaa ne – noh, Juha ja Inka saivat sitten päähänsä että porukka kasaan ja rapuja huiviin. Näin myös tehtiin… Mä olen ihan hulluna rapuihin joten en tietenkään voinut kieltäytyä.

Lauantaina tukkuun ja siitä Tuusulaan valmistautumaan, ilta meni kivasti kokkaillessa, saunoessa ja nestemäisiä tuotteita nautiskellessa huonossa seurassa – ei valittamista. Ravut unohtuivat tosin ekalta illalta kokonaan kun sauna ja herra siideri veivät voiton, noh maistuivat ne krapulassa aamullakin

Illan kulku oli perinteinen, safkaa, saunaa, safkaa,saunaa, Buzzia pleikkarilla, saunaa, safkaa, Buzzia ja jokaiseen väliin paljon siideriä, siideriä, siideriä jne Viimeiset tulivat joskus kuuden aikaan saunasta ja heräytys oli jo ennen kymmentä aamiaiselle Meinasi käydä rankaksi kun mukaanottamamme casekin tyhjentyi jo kahden aikaan yöllä – vai oliko se jo yhdeltä….? Noh, ihan sama.

Viime yönä sitten heräsin taas ja alkoikin oikein liskojen bileet, palelin ja tiesin mitä se tarkoittaa – kuume taas nousussa. Burana huiviin ja loppuyö hikoilua ja aamulla duuniin – ei kiva. Olin poissa duunista to-pe ja siksi ei oikein enää voisi olla, eli pitää nyt koittaa nilkuttaa duuniin puolikuntoisena, kuitenkin rauhallisesti ottaen ettei ensi viikonlopun motoristikokoontuminen jää väliin.

Tällaista taas tälläkertaa, railakasta viikonloppua joka päätyi huutoon \”mulla on kaamee kapula!\”

• 

Joopajoo, pitkästä aikaa meiläläiseenkin iski joku hyppykuppa sitten – ihmettelin duunissa pari päivää kun oli niin väsynyt ja vetämätön olo mutta selvyys tuli eilen kun kotiin saavuttuani mittasin kuumeen – melkein 39c.

Eilinen ilta meni oikeastaan kokonaan nukkuessa, olo oli todella paska ja kuume kohosi parhaimmillaan 39,2 lukemiin – yö sitten vasta olikin mielenkiintoinen. Heräilin 30-60 minuutin välein siihen että päätä särki ihan helvetistä ja palelin jatkuvasti. Klo 02:30 meni sitten hermo tuohon päänsärkyyn ja hain lääkekaapista puolikkaan buranan – virhe ! Päänsärky lähti, mutta samalla kuumekin lähti lääkkeen ansiosta laskuun, palelu muuttui hikoiluksi ja nyt sitten heräilin puolen tunnin välein siihen että olin läpimärkä hiestä – luonnollisesti peitto, lakanat ja tyyny samoin. Jotta näin.

Aamulla herätys oli erityisen vaikea, pakko oli kuitenkin herätä kun viikkoja sitten juuri tällepäivälle oli varattu prätkän huolto – ei siinä muuta mutta peruuttaakaan ei voinut kun olisin kuitenkin joutunut maksamaan sen huollon. Eli ei muutakuin buranan voimalla kuume alas ja baanalle. Vein pyörän huoltoon, tulin kotiin nukkumaan ja iltapäivällä hain sen pois – sitten taas nukkumaan. Melkoisesti on unta vedetty palleroon tänäänkin.

Huomenna vielä parannellaan kotona, huomiseksi ei ole edes mitään ohjelmaa joten nyt saa toipua kunnolla.

• 

Kyllä tämä vaikuttaa oudolta, moneen viikkoon ei ole tullut vettä ja voi ajella ihan huoletta niin ettei tarvitse raahata sadevermeitä mukana – ehkä hieman virheellisestikin tässä olen suunnitellut goretexien vaihtamista nahkoihin, nekun eivät oikein toimi sateella.

Prätkällä on huolto torstaina ja huoltoväli on jo ylitetty. mutta ei sille voi mitään. Tänäänkin tuli ajeltua 150 km tuosta huolimatta, sellaista se on. Edellinen huolto tehtiin 500 km etuajassa ja tämä varmaan 500 km myöhässä – keskiarvo on hyvä Eikelnkin melkein samanmoinen määrä tuli mittariin, vaikka tuntui että en käynyt juuri missään.

Eilen pyörin porkkalan kulmilla ja tänään sitten käväisin evitskogin mökillä ja pistäydyin katsomassa josko yksi tuttu olisi ollut kotona – ei ollut. Siitä sitten mutterille kahville ja jätskille, oli muuten todella hieno ilma ja kyllä silmä lepäsi kaivarissa

Muutenkin viikonloppu on ollut mielenkiintoinen, mutta ei siitä sen enempiä – ei kaikkea tarvitse aina kertoa

• 

Tänään piti ekaa kertaa moneen viikkoon sataa, itseasiassa vettä oli luvattu melkein 15 milliä – pisarakaan ei tullut taivaalta. Hyvä foreca !

Pyörän huolto lähenee uhkaavasti, ensi torstaina olisi 12 tkm fixaus edessä ja huoltoväliin matkaa alle 100 km. Mun ei pitänyt ajella paljoa ennen tota, mutta porukka sai mut eilen houkuteltua ajolenkille – nooh, saahan se väli mennä hieman pitkäksi On ollu niin upeat kelit kyllä että on ollut todella nami ajella.

Viikonloppu tulee todella hyvään paikkaan, olen ollut todella väsynyt ja eilen kotiin tultuani meninkin suoraan pariksi tunniksi nukkumaan – ei vaan pysyny silmät auki. oli pakko koisata. muutenkin ollu tosi veto pois, kokoajan on väsy ja kun pitäisi tehdä jotain niin silmä vaan lopsuu. Toivottavasti tää viikonloppu rentouttaa…

• 

Viikonloppu oli oletettua rankempi, eipä vielä perjantaina tiennyt mitä lauantai tuo tullessaan ja ennenkaikkea minkälaisen krapulan sunnuntaiksi saa

Viimeisen viikon ilmat ovat olleet todella hienot, joka päivä lämmöt ovat olleet 25 C pintaan eikä pahemmin ole vettäkään tullut. Motoristin näkökulmasta aika jees settiä.

Perjantaina tuli duunin jälkeen lähtettyä käymään bomber-illassa, hietsun suoralta matka suuntautui lavangon stunttisuoralle jossa porukka taas kikkaili sydämensä kyllyydestä. Lavangossa ollessani puhelin soi, Juha soitteli ja kyseli kiinnostaisiko tulla juomaan hänen uuden pyöränsä kunniaksi, perjantai oli huono päivä mutta päätimme sopia illanistujaiset lauantaille.

Lauantai alkoi hyvissä merkeissä, kuu vaihtui heinäkuuksi joka tarkoitti myös sitä että Bamboo Center avasi ovensa lomien jälkeen – kylläpä tuore currykana maistui niin paljon paremmalta kuin ne mitä ostin pakkaseen kesäkuun varalle

Iltasella sitten oli aika siirtyä Tuusulaan Juhan ja Inkan luokse, hain Toven duunista ja painoimme prätkällä Riihikallioon. Ilta oli oikein mukava ja ajankulua ei huomannut grillauksen, saunomisen ja rupattelun ohessa – kun viimein katsoin kelloa niin se oli 05:30 Taas tuli todettua että maailma on pieni, löysin nimittäin Inkan kanssa yhteisiä tuttuja vuosien takaa, työkaverini Olli dj-ajoilta oli hengaillut aikoinaan Inkan kanssa

Sunnuntaina silmät aukesivat muutaman tunnin nukkumisen jälkeen aivan järkyttävään päänsärkyyn, olin niin tyytyväinen ettei mun tarvinnut lähteä mihinkään ja koin hieman myötätuntoa kun Tove lähti taksilla töihin – eihän meistä kukaan ajokunnossa nimittäin ollut Itse pääsin liikkeelle vasta neljän jälkeen päivällä, aamu meni potiessa, saunoessa ja motogp:ta katsellessa. Siitä oli hyvä lähteä valmistautumaan uuteen viikkoon.

Tämä päivä alkoi väsyneissä merkeissä, eilinen painoi vielä päälle mutta jo lounasaikaan piristyminen oli huomattavaa – Bamboon currykana nimittäin palkitsi ja projektien kanssa meni aika mukavasti ja neljän aikaan oli kiva päästä helteeseen prätkäilemään. �?lynväläyksenä sitten lähdin iltasella vielä 10 km rullislenkille, lähemmäksi 30c lämmössä on muuten yllättävän rankkaa puuhaa Olin kuin uitettu koira kun pääsin kotiin.

•